Kaarina Haavikko
| Kaarina Haavikko | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. maaliskuuta 1928 Helsinki |
| Kuollut | 2. huhtikuuta 2018 (90 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto (HLL 1952, HLT 1970, oikomisopin erikoislääkäri 1976) |
| Instituutti | Helsingin yliopiston Hammaslääketieteen laitos ja oma yksitysvastaanotto |
| Tutkimusalue | ortodontia (hampaiden oikomishoito): hampaiston, leukojen ja kallon normaalin sekä poikkeavan kehityksen ymmärtäminen ja poikkeavan kasvun hoitomahdollisuudet ja taito[1] |
| Palkinnot | Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki (1988) |
Salme Kaarina Haavikko (o.s. Kataja; 21. maaliskuuta 1928 Helsinki – 2. huhtikuuta 2018 Helsinki[2]) oli suomalainen hammaslääkäri, joka toimi sekä yksityisenä hammaslääkärinä että Helsingin yliopiston Hammaslääketieteen laitoksella tutkijana, opettajana sekä lasten hammashoidon ja hampaiden oikomishoidon professorina.[1]
Kaarina Haavikko kirjoitti ylioppilaaksi Kallion yhteiskoulusta 1946. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa äitinsä mallin mukaan hammaslääkäriksi (HLL 1952) ja väitteli hammaslääketieteen tohtoriksi 1970. [1][2] Hänen väitöskirjansa (1970) käsitteli pysyvien hampaiden kehitystä ja oli otsikoitu The formation and the alveolar and clinical eruption of the permanent teeth : an orthopantomographic study.[3] Hän oli vuodesta 1975 lasten hammashoidon ja hampaiston oikomishoidon dosentti ja sai hampaiston oikomisopin erikoishammaslääkärin pätevyyden 1976.[1]
Haavikon työuraa kuvasi toiminta sekä yksityisenä hammaslääkärinä että Helsingin yliopiston tutkijana ja opettajana. Hänellä oli hammaslääkärin yksityisvastaanotto valmistumisvuodestaan lähtien. Hän jatkoi tässä työssä noin 50 vuoden ajan (1952-2001). Helsingin yliopiston Hammaslääketieteen laitoksen assistenttina hän toimi 1963–1970 ja apulaisopettajana tai opettajana 1970–1977. Haavikko työskenteli virkaa tekevänä apulaisprofessorina 1974–1976 ja apululaisprofessorina 1977–1985. Määräaikaista lasten hammashoidon- ja hampaiden oikomishoidon professorin tehtävää hän hoiti vuosina 1985–1994, ja jäi eläkkeelle yliopistolta vuonna 1995.[1]
Haavikon tieteellinen tuotanto käsittää hänen yhteistyökumppaniensa kanssa kirjoitetun teoksen Introduction to Orthodontics (1985) ja noin 50 tieteellistä julkaisua, joiden aiheena on hampaiston normaali ja poikkeava kehitys, kallon dento-skeletaaristen piirteiden ja kasvun röntgenologinen tarkastelu sekä hampaiden hivenaineet.[1]
Kaarina Haavikko tutustui jo koululaisena tulevaan puolisoonsa Raimo Haavikkoon, jonka veli oli kirjailija, runoilija ja kustantaja Paavo Haavikko.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 12 tammikuuta 2019), s. 137–138
- ↑ a b c Auli Rahkamo & Maarit Haavikko-Sjöstrand: Kaarina Haavikko 1928–2018. Professori 18.5.2018. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ The formation and the alveolar and clinical eruption of the permanent teeth : an orthopantomographic study (PhD thesis/University of Helsinki; julkaistu sarjassa Suomen hammaslääkäriseuran toimituksia -Finska tandläkarsällskapets förhandlingar, ISSN 0039-551X; vol. 66, s. 103-170) 1996. Helsinki: Suomen hammaslääkäriseura (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Arkistoitu 13.1.2019. Viitattu 12.1.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaarina Haavikon julkaisuja ja viittauksia Google Scholarin tietokannassa (englanniksi) (google.com)
| ||||||||||
