Juovakenguru
Wikipedia
| Juovakenguru | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1] |
||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Lagostrophus fasciatus (Peron & Lesueur, 1807) |
||||||||||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
 Juovakenguru Wikispeciesissä |
Juovakenguru[2] (Lagostrophus fasciatus) on pussieläin, joka elää nykyään kahdella Australian länsipuolella olevalla saarella. Se on ainoa Lagostrophus-suvun ja Sthenurinae-alaheimon vielä elossa oleva eläin. Juovakenguru eli ennen myös Australian mantereella, mutta kuoli sieltä sukupuuttoon ilmeisesti vuonna 1963; viimeinen näköhavainto siitä tehtiin vuonna 1906. Mantereelta katoaminen johtui mahdollisesti elinalueen hävittämisestä, ruoan vähenemisestä sekä saalistajien lisääntymisestä.[3]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Käytös
Juovakenguru on sosiaalinen yöeläin ja elää yleensä ryhmissä pesimisalueella. Pesät sijaitsevat tiheiköissä ja tiheiden pensaiden alla. Lajin urokset ovat erittäin aggressiivisia; aggressiivisuus ilmenee erityisesti urosten kesken ravinnosta taisteltaessa.
[muokkaa] Ulkonäkö
Juovakengurut ovat pienikokoisia; ne painavat noin 1,7 kg, naaraat ovat hieman uroksia painavampia. Kengurut ovat päästä häntään 80 cm:n pituisia, josta hännän pituus on noin puolet (keskimäärin 37,5 cm). Kuono on lyhyt ja turkki on pitkä ja harmaa, jossa on keltaisia ja hopeita täpliä. Alavatsalla turkki muuttuu vaaleammanharmaaksi. Selän puolella turkissa on keskiselältä lähteviä mustia raitoja, jotka jatkuvat aina hännän alkuun asti.
[muokkaa] Ravinto
Juovakenguru on kasvinsyöjä ja saa suurimman osan tarvitsemastaan nesteestä syömistään kasveista. Ruokavalio koostuu erilaisista ruohoista, hedelmistä sekä muista syötävistä kasveista.[3]
[muokkaa] Lisääntyminen
Kiima-aika alkaa joulukuussa ja päättyy syyskuussa. Juovakenguru tulee lisääntymiskykyiseksi vuoden iässä mutta lisääntyy yleensä vasta toisena elinvuotenaan. Tiineys kestää muutaman kuukauden. Poikasia syntyy normaalisti vain yksi, mutta joskus naaras synnyttää vuoden aikana kahdesti. Poikaset pysyvät naaraan pussissa puoli vuotta, jonka jälkeen naaras hoitaa poikasta vielä kolmisen kuukautta.[3] Tilanteissa, jossa poikanen kuolee, on joillakin naarailla toinen sikiö, josta voidaan synnyttää uusi poikanen.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ IUCN 2008 Red List IUCN. Viitattu 5.11.2008.
- ↑ Mikko's phylogeny archive Viitattu 29.7.2007.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 Australian Wildlife Conservancy Viitattu 29.7.2007. (englanniksi)
