Juho Kytömäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Juho (Johannes) Kytömäki, vuoteen 1906 Malkamäki (26. joulukuuta 1884 Lapua[1]16. marraskuuta 1959 Ylivieska[2]) oli suomalainen rovasti ja kouluneuvos[3].

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juho Kytömäen vanhemmat olivat pienviljelijä Antti Malkamäki ja Maria Björklund ja puoliso vuodesta 1910 Iida Matilda Saarinen. Kytömäki tuli ylioppilaaksi 1907 ja vihittiin papiksi 1910. Hän toimi pappina Kiimingissä, Ylikiimingissä ja Ylivieskassa, Karvian kirkkoherrana 1916–1922, Raudaskylän kristillisen kansanopiston johtajana 1922–1956 ja kansankorkeakoulun johtajana 1947–1956. Kytömäki oli myös Raudaskylän keskikoulun ja lukion opettaja ja johtaja useaan otteeseen ja presidentin valitsijamiehenä kolmesti. Kytömäellä oli myös useita luottamustehtäviä. Hän sai rovastin arvonimen vuonna 1939 ja kouluneuvoksen arvonimen vuonna 1953.[1][2]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Piirteitä Arvi Juhana Logrénin elämästä sekä hänen aikansa herännäisyydestä Pohjanmaalla, 1911
  • Kalajokilaakson kristillinen kansanopisto: kymmenvuotistaipaleelta, 1921–1930, 1930
  • Lakeuksien pastori: muistoja Niilo Kustaa Malmbergista hänen satavuotismuistonsa johdosta, 1933
  • Isä, kanna, en jaksa enää!, 1938
  • Kansanopistonjohtajasta piispaksi, 1944
  • Raudaskylän kristillinen kansanopisto 25-vuotias, 1945
  • Evankeliumia köyhille: Kokoelma rovasti Erkki Pesosen saarnoja, 1949, pikakirjoituksella taltioinut Juho Kytömäki
  • Pidän sen suurena armona, 1956, julkaisussa Kotipolku 1956, ss. 58–69
  • Kysy menneiltä ajoilta: Kalajokilaakson herännäisyyden muistoja, 1957

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 426 (Viitattu 17.3.2019)
  2. a b Kouluneuvos Juho Kytömäki kuollut. Helsingin Sanomat, 17.11.1959, s. 5.
  3. Ylioppilasmatrikkeli 1905–1907 no. 31132: Kytömäki Johannes (Juho) (Viitattu 17.3.2019)