Jouko Vainionpää

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jouko Olavi Vainionpää (6. huhtikuuta 1913 Ähtäri5. syyskuuta 1989 Turku) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.[1]

Vainionpään vanhemmat olivat maanviljelijä, räätäli Seth Vainionpää ja Vilhelmiina Niinimäki ja puoliso vuodesta 1946 opettaja Miila Mauranen. Vainionpää kävi maamieskoulun 1931 ja valmistui agrologiksi Mustialan maamiesopistosta 1938. Hankkijan Maataloustavarakauppakoulun kurssin hän suoritti 1940–1941 ja Rastorin liikkeenjohdon perus-, jatko- ja täydennyskurssit 1965–1969. Opintomatkoja Vainionpää teki useisiin Skandinavian maihin. Hän oli Varsinais-Suomen maanviljelysseuran ja Varsinais-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin palveluksessa 1941–1944, Kauppakunta Kalannin maatalousosaston hoitaja ja apulaisjohtaja Uudessakaupungissa 1945–1947, Kauppakunta Tuotannon maatalousosaston hoitaja ja myymälöiden tarkastaja 1948–1949 ja Keskusosuusliike Hankkijan Vaasan konttorin koneosaston hoitaja 1949–1959 ja Kokkolan konttorin pitkäaikainen johtaja 1960–1975. Vainiopäällä oli myös useita luottamustehtäviä. Sotilasarvoltaan hän oli reservin ylikersantti. Vainionpää sai kauppaneuvoksen arvonimen 1971.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jouko Vainionpää Biografiasampo. Viitattu 1.11.2022.
  2. Päivästä päivään. 50-vuotiaita. Helsingin Sanomat, 6.4.1963, nro 95, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.11.2022.