Joukhaisselän tuulivoimapuisto
| Joukhaisselän tuulivoimapuisto | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Sodankylä |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 2013 [1] |
| Valmistunut | 2015 [2] |
| Perustaja | Metsähallitus, Fortum [3] |
| Rakennuttaja | Allianz Capital Partners [4][5] |
| Omistaja | Allianz Capital Partners [2] |
| Operaattori | ABB [6] |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Sähköasema | 1 [7] |
| Puistojännite | 20 kV [8] |
| Liittymisjännite | 110 kV [8] |
| Korkeus | 315–332 m [7] |
| Pinta-ala | 13,5 km² [9] |
| Tuulivoimalat | 9 × Nordex N117 (3 MW) [10][11] |
| Kapasiteetti | 27 MW [10] |
 Joukhaisselän tuulivoimapuisto |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Joukhaisselän tuulivoimapuisto on Lapissa Sodankylän Vaalajärven Joukhaisselällä sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 9 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 27 megawattia. Tuulivoimapuiston on rakentanut ja sen omistaa Allianz Capital Partners, ja sitä operoi ABB.[7][10][2][6]
Joissakin suunnitteluaikaisissa uutisissa tai hankeselostuksissa sitä on kutsuttu nimellä Joukhaisselkä-Tuore Kulvakkoselkä, mutta toteutuneessa tuulipuistossa ei voimaloita ole pystytetty Tuore Kulvakkoselälle.[8]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuulivoimapuisto sijaitsee Joukhaisselällä, joka on kaksihuippuinen loivarinteinen tunturi 17 kilometriä lounaaseen Sodankylästä [8]. Voimala-alueelle tulee tie Vaalajärven eteläpuolella kulkevalta seututieltä 952. Tuulipuiston pituus on 3,6 kilometriä, leveys 1,9 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 2,3 neliökilometriä. Tuulipuistoksi kaavoitetun alueen pinta-ala on 13,5 neliökilometriä. Voimala-alueella on joitakin yksityisiä kiinteistöjä, mutta suuri osa siitä kuuluu Suomen valtiolle.[9]
Tuulivoimalaitokset ovat saksalaisen Nordexin valmistamaa Delta-sarjaan kuuluvaa N117/3000-mallia [12], jonka napakorkeus on 120 metriä [1], tuuliturbiinin halkaisija 116,7 metriä, ja jonka kapasiteetti on 3,0 megawattia.[11] Niihin asennettiin arktisiin oloihin soveltuva talvivarustus, jossa on jäänpoistotoiminnot.[12] Voimalat sijaitsevat 315–332 metrin korkeudella mpy.[7]
Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa 20 kilovoltin jännitteellä alueen keskellä Ilonjänkällä sijaitsevalle sähköasemalle. Sieltä tuotettu sähkö johdetaan siirtolinjaa myöten voimala-alueen pohjoispuolella kulkevaan Meltauksen ja Sodankylän väliselle 110 kilovoltin siirtolinjalle.[8]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsähallituksen kiinteistökehityspuolella perustettiin vuonna 2011 tuulivoimayksikkö, joka alkoi kehittämään valtion maille tuulivoimapuistoja. Ensimmäinen tuulipuisto oli Myllykankaan tuulivoimapuisto ja seuraavat kaksi tämä ja Kuolavaara-Keulakkopään tuulivoimapuisto.[13] Metsähallitus ja Fortum Power and Heat alkoivat yhdessä suunnittelemaan tuulivoimapuistoa Sodankylään vuodesta 2011 alkaen. Tällöin saapui huhtikuussa yhtiöiden laatima YVA-menettelyn arviointiohjelma Lapin ELY-keskukselle. Arviointiohjelma oli nähtävillä Sodankylän ja Kittilän kunnantoimistoissa ja yleisötilaisuuden jälkeen kesäkuussa antoi yhteysviranomainen lausuntonsa ohjelmasta. Yhtiöt laativat tämän pohjalta arviointiselostuksen, joka lähetettiin ELY-keskukselle kesäkuussa 2012. Tämän YVA-käsittelyssä kului aikaa syyskuuhun asti, ennen kuin siitä annettiin lausunto.[3]
Yhtiöt aloittivat hankkeen tarjoamalla 40 tuulivoimalaitoksen tuulipuistoa, mutta voimaloiden lukumäärä väheni pian enintään 10 tuulivoimalaan. Suuren tuulipuiston vaatima oma sähkönsiirtolinja voitiin jättää vähenemisen jälkeen tekemättä ja hyödyntää jo olemassa olevaa Meltaus-Lintuselkä- voimalinjaa.[3][14]
Suunnittelun tuloksena yhtiöt esittelivät kaksi tuotannoltaan samanarvoista tuulipuistoehdotusta.[9] Voimalakorkeudet olivat 100–150 metriä. Paikalliset tuuliolosuhteet olivat vuodenajoittain vaihtelevia (5,5–9 metriä sekunnissa, m/s) siten, että 100 metrin korkeudella vuosittainen keskiarvo tuulelle oli 6,5 m/s, 125 metrin korkeudessa 6,8 m/s ja 150 metrin korkeudessa 7,2 m/s.[8]
Sodankylän kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan helmikuussa 2013.[15] Fortum myi vuonna 2013 kaksi valmista tuulivoimahanketta, eli tämän ja Kuolavaara-Keulakkopään tuulivoimapuiston, englantilaiselle sijoitusyhtiölle Impax Asset Managementille, joka liitti tuulipuiston hallinnoimalleen Impax New Energy II Fundin rahastoon.[4][5] Tuulivoimalaitokset tilattiin Nordexilta, joka tiedotti asiasta joulukuussa 2013.[12]
Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helmikuussa 2014 uutisoitiin, että rakentamisen ensimmäiset vaiheet oli käynnistetty puiden raivaamisella. Uutisessa arvioitiin tuulivoimapuiston valmistuvan ja olevan tuotannossa keväällä 2015.[1] Lokakuussa 2015 uutisoitiin tuulipuiston pyörivän jo täydellä teholla. Ilmeisesti tuotannollisia säätöjä tehtiin vielä, sillä tuulivoimapuisto ei ollut vielä valmis.[16]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Torikka, Raimo: Tuulimyllyjen rakentaminen alkaa Sodankylässä yle.fi. 26.2.2014. Helsinki: YLE. Viitattu 21.1.2024.
- ↑ a b c Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 31.12.2023. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Viitattu 21.1.2024.
- ↑ a b c Joukhaisselän ja Tuore Kulvakkoselän tuulipuisto, Sodankylä ja Kittilä, ympäristövaikutusten arviointiohjelma YVA-menettelyn. 15.5.2023. Rovaniemi: Lapin ELY-keskus. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ a b Kestävä kehitys (PDF) (vuosikertomus 2013, s. 21) fortum.fi. 2014. Helsinki: Fortum. Viitattu 16.4.2024.
- ↑ a b Fortum ja Metsähallitus myyvät Kittilän ja Sodankylän tuulivoiman Englantiin yle.fi. 5.9.2013. Helsinki: YLE. Viitattu 21.1.2024.
- ↑ a b Partanen, Petja: Tuuli puistossa sähköt päällä (PDF) (nro 3, s. 21–22) Power. 2016. ABB. Viitattu 16.4.2024.
- ↑ a b c d Joukhaisselän tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 21.1.2024.
- ↑ a b c d e f Joukhaisselän ja Tuore Kulvakkoselän tuulivoimapuisto (PDF) (YVA-menettelyn arviointiselostus, s.1–29) ymparisto.fi. kesäkuu, 2012. Rovaniemi: Metsähallitus, Fortum & Lapin Vesitutkimus Oy. Viitattu 16.4.2024.
- ↑ a b c Joukhaisselän tuulivoimapuiston osayleiskaava (PDF) (kaavaselostus) metsa.fi. 23.10.2012. Helsinki: Metsähallitus. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ a b c Joukhaisselkä-Tuore Kulvakkoselkä www.thewindpower.net. 8.3.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Nordex N117/3000 www.thewindpower.net. 19.7.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Tail wind for Nordex in Finland: Impax orders 27-MW wind farm from Nordex nordex-online.com. 19.12.2013. Nordex SE. Viitattu 16.4.2024.
- ↑ Tiihonen, Anna: Metsähallitus toimii valtion tuulivoimamoottorina ja ilmastotavoitteiden toteuttajana tuulivoimalehti.fi. 18.05.2021. Helsinki: Tuulivoimayhdistys ry. Viitattu 16.4.2024.
- ↑ Joukhaisselän ja Tuore Kulvakkoselän tuulipuisto YVA-menettelyn ohjelma / yhteysviranomaisen lausunto. 17.6.2011. Rovaniemi: Lapin ELY-keskus. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ Joukhaisselän osayleiskaava (PDF) sodankyla.fi. 2013. Sodankylä: Sodankylän kunta. Viitattu 16.4.2024.
- ↑ Holopainen, Hanna: Tuulivoimaa halutaan edelleenkin rakentaa Lappiin – uudet hankkeet kuitenkin seisovat yle.fi. 8.10.2015. Helsinki: YLE. Viitattu 21.1.2024.