Jollaksen kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jollaksen kartano
Kartanon päärakennus
Kartanon päärakennus
Osoite Jollaksentie 54
Sijainti Jollas, Laajasalo, Helsinki
Suunnittelija Toivo Tikkanen
Karl Malmström
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Jollaksen kartano on Helsingin Laajasalon Jollaksessa sijaitseva kartano.

Kartanon historia juontaa juurensa vuoteen 1798, jolloin sen maat erotettiin Holmgårdin kartanosta. Kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1919. Sen rakennutti varatuomari, pankkiiri Viktor Alexander Tavaststjerna, ja sen suunnittelivat arkkitehdit Malmström ja Tikkanen. Muotopuutarhasommitelma on peräisin vuodelta 1920 ja puutarha-arkkitehti Paul Olssonin suunnittelema.

Aikojen saatossa kartanon on omistanut muun muassa kirkkoherra Pettersson 1800-luvun lopulla ja tämän jälkeen asemapäällikkö Robert Rosvall, varatuomari A. Laurell ja edelleen Tavaststjernan perhe.

Vuonna 1920 kartanon maat jaettiin Tavaststjernan ja hänen sisaruksiensa kesken, jolloin alueen keskiosa ja kartanorakennus tulivat Viktor Tavaststjernalle, alueen itäosa (Jollas-Östergård) hänen veljelle Alarikille ja länsiosa (Jollas-Vestergård) hänen sisarelleen Selma Alftanille. Viktor kuoli jo samana vuonna, ja kartano jäi hänen leskelleen Gurli von Pfalerille.

Vuonna 1940 kartano myytiin SOK:lle, joka käytti sitä koulutustiloinaan[1]. Vuonna 1981 SOK halusi luopua kartanosta, jolloin Helsingin kaupunki käytti etuosto-oikeuttaan ja hankki kartanon itselleen.[2]

2010-luvulla kaupunki yritti myydä kartanoa, mutta päätyi vuokraamaan sen ravintola-alan yrittäjä Antti Tuomolalle.[1] Pian tämä kuitenkin ilmoitti kuitenkin luopuvansa kartanosta ja muuttavansa pois Helsingistä, koska ei ole tyytyväinen vuokrasopimuksensa irtisanomisehtoihin.[3][4] Tuomolan jälkeen kartanossa toimi perheyritys Kuuma Helsinki Oy, joka on pitänyt kahvilaa muun muassa Punavuoressa ja Kämp Galleriassa. Sekin luopui Jollaksesta vuoden kuluttua muun muassa energiakustannusten takia[5].

Kartanon päärakennus on suojeltu.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Marjaana Varmavuori: Kartanon uusi isäntä hoitaa kurjatkin askareet itse. HS Helsinki, 3.12.–9.12.2020, s. 8–9. Helsinki: Sanoma Oyj.
  2. a b Laajasalon ennen vuotta 1940 käyttöön otetut rakennukset Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 4.12.2020.
  3. Ikola, Vilma: Jollaksen kartanon näyttävästi haltuun ottanut isäntä sulkee paikan äkillisesti – muuttaa pois Helsingistä ja vie kiukaankin mukanaan. HS Helsinki, 8.4.2021. Digilehti (maksullinen). Viitattu 8.4.2021.
  4. Färding, Aada: Helsinki ihmettelee yrittäjän äkkilähtöä Jollaksen kartanosta – Tilapäällikkö: ”Miksi hän tällaiseen ratkaisuun päätyi?”. HS Helsinki, 9.4.2021. Digilehti (maksullinen). Viitattu 8.4.2021.
  5. Oksanen, Kimmo: Kivaa oli mutta rahaa vain meni – Kovaonnisen kartanon yrittäjä vaihtuu taas. Helsingin Sanomat, 19.10.2022. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.5.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]