John Schlesinger

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
John Schlesinger
Syntymäaika 16. helmikuuta 1926
Syntymäpaikka Lontoo, Britannia
Kuolinaika 25. heinäkuuta 2003 (77 vuotta)
Kuolinpaikka Palm Springs, Kalifornia, Yhdysvallat
Oikea nimi John Richard Schlesinger
Ammatti ohjaaja
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Palkinnot
Ehdokkuudet

John Richard Schlesinger[1] (16. helmikuuta 1926 Lontoo, Britannia25. heinäkuuta 2003 Palm Springs, Kalifornia, Yhdysvallat) oli Hollywoodissa ja Britanniassa menestynyt elokuvaohjaaja.

Uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schlesinger aloitti uransa näyttelijänä mutta siirtyi ohjaajaksi vuonna 1958 televisiosarja Monitorin myötä. Vuonna 1961 valmistunut lyhytdokumentti Terminus toi hänelle BAFTA-palkinnon, jonka ansiosta hän sai ohjattavakseen seuraavana vuonna ensimmäisen pitkän elokuvansa Sellaista rakkautta. Hän sai ohjauksestaan Berliinin elokuvafestivaalien pääpalkinnon.

Läpimurto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schlesingerin läpimurroksi osoittautui Darling – kultaseni (1965), joka sai kolme Oscar-palkintoa, ja se toi Schlesingerille parhaan ohjauksen ja elokuvan ehdokkuuden. Hänen seuraava elokuvansa Kaukana mielettömästä maailmasta (1967) perustui Thomas Hardyn romaaniin ja sai Oscar-ehdokkuuden musiikistaan.

Seuraava ohjaustyö Keskiyön cowboy (1969) oli hänen Hollywood-debyyttinsä, jonka päärooleihin palkattiin Jon Voight ja Dustin Hoffman. Alun perin jopa Elvis Presley oli ollut ehdolla Voightin miesprostituoidun rooliin, mutta studiojohtajat olisivat halunneet tehdä liikaa muutoksia käsikirjoitukseen. Elokuva oli suurmenestys, ja siitä tuli ensimmäinen K-18-elokuva, joka sai parhaan ohjauksen, elokuvan ja käsikirjoituksen Oscar-palkinnot. Elokuva sai lisäksi neljä muuta ehdokkuutta.

Saakelin sunnuntai (1971) oli poikkeuksellisen menestynyt brittielokuva, joka sai neljä Oscar-ehdokkuutta, mukaan lukien Schlesingerin ohjausehdokkuus. Heinäsirkat (1975) sai kaksi Oscar-ehdokkuutta ja Maratoonari (1975) miessivuosaehdokkuuden. Razzie-ehdokkuuden saanut Honky Tonk Freeway – vallaton valtatie (1981) oli Schlesingerin ensimmäinen epäonnistuminen ohjaajana. Elokuva jäi myös pahasti tappiolliseksi, minkä vuoksi Schlesinger ajautui hetkeksi televisioelokuvien ohjaajaksi, mutta teki vahvan paluun Haukka ja lumimies -trillerillään vuonna 1985. Pahan riivaamat, Kohtalokas vuokralainen ja Silmä silmästä menestyivät keskitasoisesti. Schlesingerin viimeiseksi ohjaustyöksi jäänyt The Next Best Thing (2000) oli hänen yksi suurimmista epäonnistumisistaan.lähde?

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hedling, Erik: Schlesinger, John (1926-2003) Screenonline. British Film Institute. Viitattu 6.6.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]