John Francis Wade
John Francis Wade (n. 1711 – 16. elokuuta 1786 Lancashire, Englanti) oli englantilainen nuottienkopioija. Hänet tunnetaan joululaulun Adeste fideles tekijänä.
Elämänvaiheet ja työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Waden elämästä tiedetään vähän. Hän on syntynyt Englannissa. Hän lienee opiskellut Bornhemissa, Flanderissa dominikaanisessa yliopistossa ja oppinut siellä nuottien kopioimisen taidon. Roomalaiskatolinen Wade muutti Ranskaan Englannista katolisten syrjinnän takia Hän opetti musiikkia englanninkielisessä yliopistossa Douaisissä, kopioi nuotteja käsin ja lauloi varakkaiden perheiden yksityiskappeleissa. Hän julkaisi 1751 lalukokoelman Cantus Diversi pro Dominicis et Festis per annum.[1] Hän palasi kuitenkin Englantiin. Hänen oletetaan olleen jakobiittien kannattja ja toivoneen Stuart-suvun palauttamista Englannin valtaistuimelle.[2]
Hän on vaikuttanut toiminnallaan gregoriaanisen laulun elpymiseen 1700-luvulla. Hän toimitti käsinkirjoitettuja messukirjoja joista osa myös painettu. Palattuaan Englantiin hänen musikaalinen vaikutuksensa oli melko laajaa. Hänellä oli yhteyksiä katolisten maiden suurlähetystöjen kappelien muusikoihin. Nämä kappelit olivat Englannissa paikkoja, joissa katolista uskontoa voitiin harjoittaa. Niissä on hänen kopioimansa laulut olleet ahkerassa käytössä.[3] Hän oli kirjeenvaihdossa säveltäjä Samuel Wesleyn kanssa[2]
Adeste fideles[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Waden tuotannosta tunnetaan vain joululaulu Adeste fideles, joka on säilynyt Waden allekirjoittamana käsikirjoituksena noin vuodelta 1743. Wade lienee kirjoittanut vain laulun 1.–4. säkeistöt. Englanninkielisissä kokoelmissa on laulussa jopa kahdeksan säkeistöä. Virren 5. säkeistö on ranskalaisen papin ja myöhemmin Versaillesin piispan Étienne Jean F. Borderiesin 1822 kirjoittama.[4] Hän kirjoitti siihen kaikkiaan kolme lisäsäkeistöä ja Englannissa siihen lisättiin vielä 1800-luvun puolivälissä kahdeksas säkeistö, joka liittyi aiheeltaan loppiaiseen.[3]
Waden laulua on tulkittu myös poliittisena kannanottona. Wade tuki jakobiineja ja kun prinssi Charles Edward syntyi 1720, heräsi toivo katolisen kirkon toiminnan elpymisestä Englannissa. Prinssin syntymäpäivä, 20. joulukuuta antoi aiheen häntä kunnioittavien runojen kirjoittamiseen. Joissakin käsikirjoituksissa Adeste Fideles on sijoitettu esirukouksen kuninkaan puolesta jälkeen. siten voitiin teksti ”regem angelorum” (enkelten kuningas) tulkita ”regem anglorum” (englantilaisten kuningas).[3]
Laulun sävelmä on vanhimmissa käsikirjoituksissa sarabanden tapaisena kolmijakoisena sävelmänä. Vuodelta 1782 on sävelmän nykyinen, kaksijakoinen sävelmämuoto säilynyt painettuna An Essay on the Church Plain Chant kokoelmassa, jonka julkaisi Samuel Webbe mahdollisesti yhdessa Waden kanssa. Sävelmä levisi nopeasti ja jo 1820-luvulla siitä oli 250 julkaisua ja parikymmentä erilaista variaatiota.[3]
Laulu on julkaistu suomeksi useissa laulukirjoissa. Sen vanhin suomennos ”Nyt riemuiten tänne kiiruhusti tulkaa” on vuodelta 1892.
Adeste fidelses suomenkielisissä virsikirjoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 27 Juhlimaan tulkaa toivon täyttymistä (Adeste fideles O come, all ye faithful) Suom. Pekka Juhani Hannikainen 1892, uud virsikirjakomitea 1984.
- 122 Päivä jo koittaa, rakkauden juhlaan (Adeste, fideles, Fohn F. Wade 1743, Etienne J. F. Borderies 1822 5. säk.) Suom. Pietari (Pekka) J. Hannikainen 1892, uud. suom. Pekka Kivekäs 1998.
- 133 Juhlimaan tulkaa toivon täyttymistä
- 38 Adeste fideles (John Francis Wade 1751, Abbé Fancois Borderies 1882
- 40 Adeste fideles (John Francis Wade 1751)
- 41 Nyt kansat, te tulkaa (John Francis Wade 1751, suom. Outi Kecskméti 1999)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ John Francis Wade hymnary.org. Viitattu 20.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Artist Biography by Timothy Dickey allmusic.com. Viitattu 20.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 318-320. Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6, 2014. (ruotsiksi)
- ↑ Étienne-Jean-François Borderies hymnary.org. Viitattu 20.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Seurakunta laulaa. Kirjatoimi ISBN 952-629-430-8, 2001.
- ↑ Cantemus Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja. Helsingin hiippakunnan liturginen toimikunta, Katolinen tiedotuskeskus ISBN 978-952-9627-71-4, 2012.
| ||||||||||||||||||||||
