Johannes Häyhä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Johannes Häyhä (17. kesäkuuta 1839, Rautjärvi23. maaliskuuta 1913, Rautjärvi) oli suomalainen opettaja ja kirjailija. Hän käytti nimimerkkejä H-ä, J.H-ä ja -yhä. Häyhä keräsi itä-suomalaista kansanperinnettä ja julkaisi sitä useissa teoksissaan.

Häyhän vanhemmat olivat talollinen Johannes Häyhä ja Maria Pajari. Häyhä kasvoi lähes 50 hengen suurperheessä ja pääsi käymään Ilmeen hovin omistajan everstiluutnantti Tavastin myötävaikutuksella Viipurin rahvaankoulun. Hän toimi opettajana ensin Tervajoella 1855-1860 ja sitten Viipurin rahvaankoulussa (myöhemmin kansakoulu) 1861-1889. Jyväskylän seminaarissa hän kävi harjoittelemassa vuonna 1873. Häyhä oli myös Viipurin lukusalin hoitaja 1883-1889, kuukausilehti Ilmiön toimittaja 1881 ja Viipurin Kansallisseuran esimies 1887. Vuodesta 1890 hän toimi maanviljelijänä Rautjärvellä ja oli Rautjärven kuntakokouksen esimies 1890-1892.

Häyhän teoksia ovat:

  • Selitys millä tawalla naiminen Itä-Suomessa tapahtuu : ynnä siinä tilaisuudessa käytettäwät laulut. Alfthan, Viipuri 1856
  • Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista, osa 1: Joulun vietto. Kansanvalistusseura 1893
  • Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista, osa 2: Maahanpaniaiset. Kansanvalistusseura 1893
  • Kylänluvut: kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista, kuvittanut. Alex. Federley. Otava 1894
  • Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista, osa 3: Talvitoimet. Kansanvalistusseura 1897
  • Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista, osa 4: Kesä-askareet. Kansanvalistusseura 1898
  • Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista, osa 5: Naimistavat. Kansanvalistusseura 1900
  • Alkuperäisiä kertomuksia entisiltä ajoilta. Kansa, Hämeenlinna 1911
  • Rohvessyöri ja muita kertomuksia. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1911

Häyhän ensimmäinen puoliso vuodesta 1866 oli Anna Josefina Keirio (k. 1867) ja toinen vuodesta 1868 Anna Häyhä (k. 1932).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: