Johann Martin Schleyer

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Johann Martin Schleyer
Litzelstettenin pappilassa oleva Schleyerin muistolaatta saksaksi ja volapükiksi.

Johann Martin Schleyer (18. heinäkuuta 1831 -16. elokuuta 1912) oli saksalainen katolinen pappi, joka kehitti keinotekoisen volapükin kielen. Hän syntyi Oberlaudassa Badenissa.

Schleyerin raportin mukaan hän kehitti kielen tavattuaan saksalaisia talonpoikia, ja Jumala käski häntä unessa luomaan sen. Talonpojat kertoivat heidän Amerikkaan muuttaneen maamiehensä kohtaamista kielivaikeuksista ja siitä aiheutuneista ongelmista.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schleyer toimi vuosina 1867-1875 Krumbachnin pastorina. Hän oli neljä kuukautta vankilassa, koska hän oli tukenut sosialismia Kulturkampfin aikana. Vuosina 1875-1885 oli Litzelstettenin kirkkoherra. Hän toimi katolilaisia runoutta julkaisevan Sionsharfe -lehden toimittajana. Toukokuussa 1879 hän julkaisi artikkelin volapükiksi Sionsharfessa.

Vuonna 1880 hän julkaisi ensimmäisen kirjan volapükiksi. Kieli levisi ympäri Eurooppaa. Vuonna 1885 Schleyer jäi eläkkeelle papin ammatista, mutta jatkoi töitä volapükin kanssa. Vuonna 1894 Leo XIII antoi hänelle Vatikaanin siunauksen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Saksan työnantajaliiton puheenjohtaja Hanns Martin Schleyer, jonka Baader-Meinhof ryhmä kaappasi vuonna 1977 oli Johann Martin Schleyerin veljen pojanpojan pojanpoika.