Jean Delannoy

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jean Delannoy

Jean Delannoy (12. tammikuuta 1908 Noisy-le-Sec Seine-Sain-Denis, Ranska18. kesäkuuta 2008 Guainville, Ranska) oli ranskalainen elokuvakäsikirjoittaja, leikkaaja, ohjaaja ja näyttelijä.

Delannoy syntyi perheeseen, jonka juuret olivat Ylä-Normandiassa. Hänen sukunsa oli hugenotteja. Hän aloitti esiintymisen mykkäelokuvissa opiskellessaan Pariisissa.

Delannoy pääsi myöhemmin leikkaamaan elokuvia. Hän ohjasi ensimmäisen elokuvansa 1934. Hänelle myönnettiin 1946 Cannesin elokuvajuhlilla Kultainen palmu elokuvasta Pastoraalisinfonia.

Delannoy sai 1986 pitkän uransa johdosta kunnia-Césarin. Hän oli kahdesti 1949 ja 1950 ehdolla Kultaisen leijonan saajaksi, ja 1960 hänet asetettiin Bafta-ehdokkaaksi. Hän oli tuomariston jäsenenä Cannesin elokuvajuhlilla 1973. Hän ohjasi uransa aikana nelisenkymmentä elokuvaa.

François Truffaut ryöpytti 1954 Delannoyta ja muita tunnustettuja ohjaajia elämälle vieraiden ja hedelmättömien elokuvien ohjaajiksi.[1]

Filmografiaa (ohjaajana)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kohtalon liekki (1937)
  • Tamara (1937)
  • Macao – suuri pelihelvetti (1939)
  • Kohtalontimantti (1940)
  • Kuumetta (1941)
  • Pontcarral, colonel d'Empire (1942)
  • Kohtalokas yö (1942)
  • Ikuisten tähtien alla (1943)
  • Rakkauden 3 vaihetta (1945)
  • Pastoraalisinfonia (1946)
  • Peli on pelattu (1947)
  • Aux yeux du souvenir (1948)
  • Mayerlingin murhenäytelmä (1949)
  • Syntisten saari (1950)
  • Viattomuus on murhattu (1951)
  • Totuuden hetki (1952)
  • Kohtaloita (1952)
  • La Route Napoléon (1953)
  • Sänky (1954)
  • Ahdistus (1954)
  • Marie Antoinette (1955)
  • Katuojan kasvatit (1955)
  • Notre Damen kellonsoittaja (1956)
  • Maigret virittää ansan (1957)
  • Guinguette (1958)
  • Maigret ei anna armoa (1959)
  • La Princesse de Clèves (1960)
  • Köyhä miljonääri (1960)
  • Murrosikä (1960)
  • Käsi pimeästä (1961)
  • Les amitiés particulières (1964)
  • Sulttaanit (1965)
  • Rikoskopla iskee (1967)
  • La peau de torpedo (1969)
  • Pas folle la quêpe (1972)
  • Bernadette (1987)
  • Le gorille compte ses abattis (1990)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsingin sanomat 23.6.2008 muistokirjoitus s. C7 Artikkelin verkkoversio

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]