Jamaikanhedelmäleikko
| Jamaikanhedelmäleikko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Lepakot Chiroptera |
| Alalahko: | Pienlepakot Microchiroptera |
| Heimo: | Leikot Phyllostomidae |
| Alaheimo: | Stenodermatinae |
| Suku: | Artibeus |
| Laji: | jamaicensis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Jamaikanhedelmäleikko (Artibeus jamaicensis) on leikkojen heimoon kuuluva lepakkolaji. Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin ”jamaikanhankko”.[3]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jamaikanhedelmäleikko on levinnyt laajalle Keski- ja Etelä-Amerikassa.[2] Lajia esiintyy mm. Meksikosta Brasiliaan.[4]
Anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lepakon turkki on lyhyt ja samettinen, väritykseltään se on ruskea, harmaa tai musta ja ruumiin alaosa on usein vaaleampi.[5] Laji on kooltaan keskikokoinen; lepakon massa on 27–45 g. Jamaikanhedelmäleikon kyynärvarsi on 5–6,3 cm ja siipien väli 34–45 cm.
Sen siivet ovat väritykseltään mustat ja kooltaan lyhyet mutta leveät.[5] Lajille on tyypillistä myös eteenpäin taipunut ihopoimu nenässä.[4]
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jamaikanhedelmäleikot viihtyvät luolissa, tunneleissa, rakennuksissa ja puiden koloissa.[4] Ne elävät haaremeissa, mutta myös pariutumattomat koiraat tai naaraat saattavat muodostaa ryhmiä.[6] Ravinnokseen laji käyttää hedelmiä, kukkia ja hyönteisiä.[4] Ruoan etsintä tapahtuu usein pienissä ryhmissä.
Lajin luonnollisia vihollisia ovat pöllöt, käärmeet ja pikkujalohaukat.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Miller, B., Reid, F., Arroyo-Cabrales, J., Cuarón, A.D. & de Grammont, P.C.: Artibeus jamaicensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Michael R. Gannon: Bats of Puerto Rico: an island focus and a Caribbean perspective, s. 82. Texas Tech University Press, 2005. ISBN 9780896725515. (englanniksi)
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta 2008[vanhentunut linkki]. Luettu 20.11.2010.
- ↑ a b c d Jiří Gaisler ja Jan Zejda: Suuri eläinkirja, s. 94. suom. Mattias Toivanen, Jere Malinen ja Ismo Nuuja. WSOY, 1995. ISBN 951-0-22848-6. (englanniksi)
- ↑ a b Michael R. Gannon: Bats of Puerto Rico: an island focus and a Caribbean perspective, s. 85. Texas Tech University Press, 2005. ISBN 9780896725515. (englanniksi)
- ↑ a b Larry N. Brown: A guide to the mammals of the southeastern United States, s. 79. Univ. of Tennessee Press, 1997. ISBN 9780870499661. (englanniksi)