USS Amick
| USS Amick | |
|---|---|
.jpg) USS Amick |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Federal Shipbuilding and Drydock Company, Newark, New Jersey |
| Kölinlasku | 30. marraskuuta 1942 |
| Laskettu vesille | 27. toukokuuta 1943 |
| Palveluskäyttöön | 26. heinäkuuta 1943 |
| Loppuvaihe | romutettu 1989 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 1 620 t |
| Pituus | 93,27 m |
| Leveys | 11,15 m |
| Syväys | 3,56 m |
| Nopeus | 20,9 solmua |
| Miehistöä | 216 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
3 × 3" tykkiä 4 × 40 mm ilmatorjuntatykkiä 10 × 20 mm ilmatorjuntatykkiä 1 × Hedgehog-sukellusveneentorjuntaheitin 2 × syvyyspommikiskoa 8 × syvyyspomminheitintä |
USS Amick (runkonumero DE-168) oli Yhdysvaltain laivaston Cannon-luokan saattuehävittäjä toisessa maailmansodassa. Se palveli toisen maailmansodan jälkeen myös Japanin meri-itsepuolustusvoimissa ja Filippiinien laivastossa.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Cannon-luokka
Alus tilattiin Newarkista New Jerseystä Federal Shipbuilding and Drydock Companyltä, missä köli laskettiin 30. marraskuuta 1942. Se sai nimensä USS Astorian Savo-saaren taistelussa 9. elokuuta 1942 kaatuneen viestiupseerin Eugene Earle Amickin mukaan. Se laskettiin vesille 27. toukokuuta 1943 kumminaan rouva Mary R. Amick, aliluutnantti Amickin leski. Se otettiin palvelukseen 26. heinäkuuta New Yorkin laivastontelakalla ensimmäisenä päällikkönään Francis C. B. McCune.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keisarillisen Japanin armeijan kenraaliluutnantti Sadae Inoue antautui 2. syyskuuta 1945 Palaulla olevine joukkoineen aluksella.[2]
Alus poistettiin palveluksesta 16. toukokuuta 1947 ja siirrettiin reserviin. Alus lainattiin 14. kesäkuuta 1955 Japanille, joka liitti sen meri-itsepuolustusvoimiinsa nimellä JDS Asahi (runkonumero DDE-262). Se palautettiin 1975 Yhdysvaltain laivastolle, joka luokitteli sen fregatiksi runkonumerolla FF-168. Alus todettiin palveluskelvottomaksi ja poistettiin 15. kesäkuuta 1975 alusluettelosta.[1]
Syyskuussa 1976 alus myytiin Filippiineille.[1] Se romutettiin vuonna 1989.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Peter Margaritis: Landing in Hell: The Pyrrhic Victory of the First Marine Division on Peleliu, 1944. Casemate Publishers, 2018. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.7.2022). (englanniksi)