Jättiläismuurahaiskäpy

Jättiläismuurahaiskäpy
Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Lahko: Muurahaiskävyt Pholidota Heimo: Muurahaiskävyt Manidae Suku: Muurahaiskävyt Manis Laji: gigantea
Kaksiosainen nimi
Manis gigantea Illiger, 1815
Jättiläismuurahaiskävyn levinneisyys
Synonyymit
Smutsia gigantea (Illiger, 1815)
Katso myös
Jättiläismuurahaiskäpy Wikispeciesissä   Jättiläismuurahaiskäpy Commonsissa

Jättiläismuurahaiskäpy (Manis gigantea) on kahdeksasta muurahaiskävystä suurin ja siis myös heimonsa Manidae ja sukunsa Manis suurin laji. Se elää Keski-Afrikassa Senegalista Ugandaan ja Angolaan. Sen ruumiin pituus on 75–80 cm, hännän pituuden ollessa 50–60 cm. Uros on naarasta suurempi.

Jättiläismuurahaiskävyllä on pitkämäinen suomupanssarin peittämä ruumis.

Jättiläismuurahaiskäpy nukkuu päivisin maakäytävissä ja liikkuu pääasiassa aamuöisin etsiessään ravinnokseen eri muurahais- ja termiittilajeja. Se rikkoo voimakkailla etujaloillaan niin maanpäälliset kuin maan allakin olevan pesät.

Jättiläismuurahaiskäpy liikkuu hitaasti ja varovaisesti: se kävelee vain takajaloillaan, pitkän hännän auttaessa tasapainon säilyttämisessä. Se osaa myös uida. Vaaran uhatessa se saattaa vetäytyä palloksi, tarvittaessa se myös nostaa häntänsä ja ruiskauttaa virtsaa ja perärauhasten eritteitä ahdistelijan päälle.

Maanalaiseen pesään syntyy yksi poikanen 5 kuukauden kantoajan jälkeen. Vastasyntyneen pehmeät suomut kovettuvat parissa päivässä. Kuukauden ikäisenä poikanen alkaa seurata emoaan pyyntiretkelle istuen emon hännän tyvellä. Imetysaika on kolme kuukautta.

Aiheesta muualla

• BBC:n sivu jättiläismuurahaiskävystä (englanniksi)