Jämsän ryhmä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karl Fredrik Wilkama.
Hämeen- ja Satakunnan ryhmän Tamperetta vastaan suunnatun hyökkäyksen yleispiirteinen kartta.

Jämsän ryhmä oli Suomen sisällissodan valkoisen armeijan sotilasryhmittymä, jonka komentajana oli Karl Fredrik Wilkman myöh. Wilkama. Ryhmästä käytettiin myös nimeä Wilkmanin osasto. Jämsän ryhmä perustettiin ylipäällikön käskystä 18. helmikuuta 1918, jossa hän antoi tehtävän Jyväskylän piiripäällikölle, että hänen tuli koota Jämsään suojeluskuntalaisista 1500 miehen ryhmittymä. Käskyn mukaan joukot tuli jakaa pataljooniin, joissa kussakin oli kolme komppaniaa ja lisäksi oli perustettava kolme konekiväärikomppaniaa, joissa kussakin oli kaksi konekivääriä. Eversti Wilkman saapui 2. maaliskuuta 1918 esikuntineen Jämsään ja 4. maaliskuuta ilmoitti päämajoitusmestari eversti Hannes Ignatius päämajasta, että Jämsä ryhmän vahvuus oli määrätty 2300 mieheen ja konekiväärien määräksi 10 ja lisäksi ryhmä saisi 4 tykkiä. Jotta tähän miesmäärään päästäisiin oli Jämsän ryhmään liitettävä jo olemassa olevien joukkojen lisäksi Uudenmaan rakuunat ja pataljoonat Seinäjoelta, Vaasasta ja Perä-Pohjolasta sekä kenttälennätin osasto. Maaliskuun 13. päivänä eversti Wilkman sai tiedon kapteeni Ingelbergiltä, että Pohjois-Hämeen tykmentti oli tullut muodostetuksi Jyväskylän piirin miehistä ja Lapuan komppanioista sekä hämäläisistä pakolaisista. Rykmentti käsitti kolme pataljoonaa, joissa oli kahdeksan komppaniaa. Kyseisen uuden rykmentin komentajaksi Wilkman määräsi väliaikaisesti everstiluutnantti L. Bergströmin.

Esikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esikuntapäällikkö: majuri E. Grafström
Etappipäällikkö: kapteeni F. Hj. Ingelberg
Intendentti: tehtailija J. Vuolle-Apiala
Yhteysupseerina: tohtori E. Fieandt
Komendantti: luutnantti E. von Essen

Joukko-osastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Hämeen rykmentti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komentaja: everstiluutnantti O. A. Wilkman

Vaasan krenatööripataljoona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komentaja: majuri Sixten Öberg

Perä-Pohjolan pataljoona (Tornion pataljoona)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perä-Pohjolan pataljoona jättää Tornion 5. helmikuuta 1918.

Pataljoonan komentajana toimi jääkärikapteeni Aarne Silvio Heikinheimo ja hänen apulaisenaan jääkäri Ragnar Heikel (Heikel toimi pataljoonassa ensisijaisesti konekivääriupseerina).

Pataljoona koostui kolmesta komppaniasta, joista kaksi 1. ja 2. komppania siirrettiin rintamalle 14. maaliskuuta 1918 ja kolmas komppania vasta 4. huhtikuuta ja se oli tullessaan Oulun 3. rintamakomennuskunta ja se liittyi pataljoonaan Lempäälässä ja sai järjestysnumeroksi 3. Pataljoonan miehistö oli jo saanut sotakokemusta olihan se osallistunut jo aikaisemmin Tervolassa ja Torniossa käytyihin alkutaisteluihin. Näistä joukoista kokosi jääkärikapteeni Heikinheimo pataljoonan Kemin rautatieasemalla 5. helmikuuta. Tässä vaiheessa pataljoonaan kuului vain kaksi komppaniaa. Pataljoonan miehistö koostui suurimmalta osalta tavallisista siviilimiehistä komppanianpäälliköt mukaan lukien, muutamin poikkeuksin, ja ne olivat muutamat Vöyrin sotakoulun käyneet, yksi Saksassa jääkärikoulutuksen saanut jääkäri ja yksi Ruotsalainen aliupseeri (tosin suomen kansalainen). Pataljoona osallistui taisteluihin Länkipohjassa 16. maaliskuuta. Pataljoona pysyi sotatoimien aikana yhtenäisenä ja kiinteänä, siitäkin huolimatta, että sen päällystö koki kovia menetyksiä. Menetyksiä paikkaamaan luutnantti Broman toi pataljoonalle täydennystä huhtikuun alussa 40 miehen verran. Pataljoonaan kuului aikakautensa jättiläinenselvennä, hän näkyy kulmamiehenä viereisessä valokuvassa.

Suomen Valkoisen armeijan rykmenttijaotteluun siirtymisen myötä pataljoona sijoitettiin 4. Pohjois-Pohjanmaan rykmenttiin 2. pataljoonaksi

  • 1. komppania: Päällikkö J. Lönnblad.
  • 2. komppania: Päällikkö A. Miekkoja
  • 3. komppania: Päällikkö ylioppilas B. Bergdahl. Komppania koottiin Oulun piirin suojeluskuntajoukoista ja lähti matkaan Oulun 3. rintamakomennuskuntana ja liitettiin pataljoonan yhteyteen Lempäälän rintamalla.
  • Konekiväärijoukkue. Osasto liitettiin pataljoonaan maaliskuun lopulla ja se oli koottu pataljoonan kotiseudulta.

Seinäjoen pataljoona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komentaja oli majuri Torsten Carl Otto Aminoff ja v.t. komentaja oli kapteeni B. G. L. Schauman.

Pääartikkeli: Seinäjoen pataljoona

Uudenmaan rakuunarykmentti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komentaja oli ratsumestari Gaston Ahrenberg.

Tykistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

4. patterin 87 mm tykki jalaksilla.
  • Tykistödivisioonan esikunta, Komentaja: Adolf Hamilton.
  • 2. jääkäripatteri, Päällikkö: jääkärikapteeni Bjarne Arnulf Wegelius. Patteri käsitti neljä 122 mm haupitsia. Patteri lähetettiin Pietarsaaren Tykistökoulusta rintamalle Jämsään 13. maaliskuuta 1918.
  • 2. tykkipatteri, Päällikkö: kapteeni Oscar Palme. Patteri käsitti kaksi 87 mm tykkiä ja se lähetettiin Jämsän rintamalle Pietarsaaren Tykistökoulusta 2. maaliskuuta 1918.
  • 4. tykkipatteri, Päällikkö: kapteeni Nils Palme. Patteri käsitti kaksi 87 mm tykkiä ja se lähetettiin Jämsän rintamalle Pietarsaaren Tykistökoulusta 2. maaliskuuta 1918.
  • 4. räjäytyskomennuskunta, Päällikkö: luutnantti Sture Appelberg. Komennuskunta järjestettiin Pietarsaaren Tykistökoulussa ja lähetettiin Jämsän rintamale 2. maaliskuuta 1918.
  • 5. räjäytyskomennuskunta, Päällikkö: jääkärivänrikki Karl Yrjö Ilmari Takkula. Komennuskunta järjestettiin Pietarsaaren Tykistökoulussa ja se lähetettiin Jämsän rintamalle 2. maaliskuuta 1918.
  • 1. Kenttälennätinosasto, Päällikkö: insinööri Sten Tennander. Osasto järjestettiin Pietarsaaren Tykistökoulussa ja lähetettiin Jämsän rintamalle 6. maaliskuuta 1918.
  • Norjalainen kenttäsairaala, Päällikkö: Heimbeck.
  • Muonituskolonna
  • Ammuskolonna

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • N. V. Hersalo, Suojeluskuntain historia I - III, Hata Oy Vaasa 1966.
  • Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975, ISBN 951-99046-9-7
  • Toim. Ignatius, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng, Soikkeli: Suomen vapaussota I-VI Otava Helsinki 1920-1925.
  • Toim. Kai Donner, Th. Svedlin ja Heikki Nurmio, Suomen vapaussota I - VIII, Gummerus Jyväskylä 1927.
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.