Jälkeen Kristuksen

Merkintä jKr. on lyhenne sanoista jälkeen Kristuksen (syntymän). Vuosiluvun perässä se tarkoittaa, että vuosi on ajanlaskun alun jälkeinen.

Tämä ajanlaskutapa on alkanut perinteisen arvion mukaisesta Jeesuksen syntymävuodesta. Ensin sen otti käyttöön skyyttiläissyntyinen, Rooman valtakunnassakin vaikuttanut Dionysius Exiguus, joka sijoitti Kristuksen syntymän vuoteen 754 ab urbe condita (Rooman kaupungin perustamisesta lukien). Dionysius sijoitti ajanlaskunsa alun mukavasti Rooman kirkon silloisen 532 vuotta pitkän pääsiäissyklin alkuun, joten hänen ajoituksessaan on todennäköisesti muutaman vuoden poikkeama. Ajanlaskutapa on nykyisin vallitseva, vaikka sen yleistyminen veikin vuosisatoja kristityssä Euroopassa.

Vuotta 0 ei jostakin syystä ole otettu käyttöön juliaanisessa eikä gregoriaanisessa ajanlaskussa, vaikka normaalisti ajan kulun laskeminen aloitetaan nollasta, kuten kalenterivuorokausi kello 0.00 ja vasta ensimmäisen tunnin kuluttua on kello 1.00. Myös ihmisen syntymästä, jostakin tapahtumasta tai sen alusta mennyt aika ilmoitetaan ajanlaskun alusta kuluneina täysinä vuosina: kun ensimmäinen vuosi (vuosi 0) on mennyt, vasta silloin merkitään 1 tai kun kymmenes vuosi (vuosi 9) on kulunut, on kymmenen vuotta täynnä ja alkaa vuosi 10 alkuhetkestä laskettuna. Myös ajanlaskun ensimmäisenä pidetty vuosi 1 jKr. = 1 vuosi jKr. ja kun se oli kulunut, vasta silloin oli 1 vuotta täynnä jälkeen Kristuksen syntymän.

Latinankielinen ilmaisu jKr:stä on Anno Domini, joka tarkoittaa "Herran vuonna". Lyhenne AD laitetaan vuosiluvun eteen, mutta suomeksi lyhenteen käyttö ei ole suositeltavaa.

Nykyään käytetään lyhenteiden eKr. ja jKr. ohella merkintöjä eaa. ja jaa. (ennen ja jälkeen ajanlaskun alun). Perusteluna vaihtoehtoisten lyhenteiden käytölle on esitetty uskontoriippumattomuuden lisäksi myös sitä, että joidenkin arvioiden mukaan Jeesuksen syntymä ajoittui vuosiin hieman ennen ajanlaskun alkua.^lähde?

Katso myös

• Holoseenin ajanlasku