Jääkuikka

Wikipedia

Jääkuikka
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Kuikkalinnut Gaviiformes Heimo: Kuikat Gaviidae Suku: Kuikat Gavia Laji: adamsii
Kaksiosainen nimi
Gavia adamsii (Gray, 1859)
Jääkuikan levinneisyys. Keltainen lisääntymisalue, oranssi talvehtimisalue.
Katso myös
Jääkuikka Wikispeciesissä   Jääkuikka Commonsissa

Jääkuikka (Gavia adamsii) on kuikista suurin.

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Levinneisyys 3 Elinympäristö 4 Lisääntyminen 5 Ravinto 6 Lähteet 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Jääkuikan väritys on tyylikäs musta-valkokirjava: pää on musta, vatsapuoli valkea ja vartalo mustan ja valkean kuvioima. Nokka on banaaninkeltainen. Lajin pituus on nin 77–90 cm, siipien kärkiväli 135–150 cm ja paino: 5,8 kiloa.

[muokkaa] Levinneisyys

Jääkuikka pesii Siperiassa, Alaskassa ja Kanadassa ja talvehtii Norjan rannikolla. Venäjän Euroopan puoleisessa osassa pesii 50-100 paria. Suomessa jääkuikka on keväisin ja syksyisin erittäin vähälukuinen läpimuuttja ja talvella hyvin harvinainen vieras. Vuosittain Suomessa tavataan joitain kymmeniä jääkuikkia, pääosin Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikoilla huhti-toukokuussa.

Pohjois-Amerikan populaatio on kooltaan noin 16 000 yksilöä.

[muokkaa] Elinympäristö

Puuton tundra; sekä merenrannikoilla, isoilla järvillä että jokien suistoissa.

[muokkaa] Lisääntyminen

Pesä on maassa. Molemmat emot hautovat kahta munaa 4 viikkoa. Poikaset viipyvät pesässä 3 päivää, minkä jälkeen ne lähtevät emojen mukana uimaan. Emot ruokkivat poikasia 1½ kuukautta. Sukukypsä 4–5-vuotiaana.

[muokkaa] Ravinto

Jääkuikka syö kalaa.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Pettay, Timo 1982: Kuikan ja jääkuikan sukellusten kestoajoista Jäämerellä. - Ornis Fennica 59:38-39.

Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.