Isokastesammal
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Isokastesammal | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Sammalet Bryobionta |
| Kaari: | Maksasammalet Marchantiophyta |
| Luokka: | Aitomaksasammalet Jungermanniopsida |
| Alaluokka: | Aitomaksasammalet Jungermanniidae |
| Lahko: | Aitomaksasammalet Jungermanniales |
| Heimo: | Kastesammalet Plagiochilaceae |
| Suku: | Kastesammalet Plagiochila |
| Laji: | asplenioides |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
Plagiochila major |
|
| Katso myös | |
Isokastesammal (Plagiochila asplenioides) on Suomen suurikokoisin heleänvihreitä laikkuja muodostava maksasammallaji.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isokastesammal on kookas (3–12 cm) lehdellinen maksasammal. Sen litteät, läpikuultavat versot kasvavat melko pystyssä. Sen selkäpuolelta johteiset lehdet ovat pyöreäkärkiset ja hammaslaitaiset.[2]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isokastesammalta tavataan pohjoisen pallonpuoliskon lauhkealla ja viileällä vyöhykkeellä. Etelä- ja Keski-Suomessa se on yleinen ja pohjoisessa harvinainen.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isokastesammal viihtyy keskiravinteisilla paikoilla kosteissa kangasmetsissä ja lehdoissa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Valokki Nettikasvio
- Suomen ympäristökeskus: Suomen sarvi- ja maksasammalten nimiluettelo (suomenkielisen nimen lähde)
- ↑ Ulvinen, Tauno, Syrjänen, Kimmo ja Anttila, Susanna: Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, 2002. ISBN 952-11-1290-5.
- ↑ Rikkinen Jouko: Jäkälät ja sammalet Suomen luonnossa. Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22221-7.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pinkka – Lajituntemuksen oppimisympäristö: Isokastesammal (Plagiochila asplenioides)
- ITIS: Plagiochila asplenioides (englanniksi)
| ||||||||||