In hoc signo vinces
In hoc signo vinces (lat.) on toteamus, joka tarkoittaa suomeksi 'Tässä merkissä olet voittava', lyhennettynä I.H.S. Historiallisen myytin mukaan Konstantinus Suuri näki Roomassa ennen Mulviuksen sillan taistelua vuonna 312 näyn, jossa nousevan auringon yläpuolella oli valoristi ja sen ympärillä teksti "tällä voitat". Taistelussa Konstantinus voitti vastustajansa Maxentiuksen ja nousi keisariksi.[1]
Historialliset lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaksi varhaista lähdettä, molemmat kyseenalaisia, kertovat Konstantinuksen näkemistä enteistä ennen taistelua. Kristitty historioitsija Lactantius (noin v. 250–320) kertoo tarinan, jonka mukaan ennen taistelua Konstantinus sai Jumalalta unessa kehotuksen maalata Jumalan merkin eli Kristus-monogrammin XP jokaisen sotilaan kilpeen. Lactantiuksen teksti on säilynyt vain yhtenä 1000-luvun alkuun sijoittuvana käsikirjoituksena, jossa kohta kuuluu:
Unessa häntä kehotettiin ottamaan huomioon Jumalan taivaallinen tunnus ja ryhtymään sitten taisteluun. Hän teki työtä käskettyä, ja käännetyllä x-kirjaimella, jonka ylin huippu oli varustettu kaarella, merkitsi kilpiin Kristuksen.[2]
Piispa Eusebios Kesarealainen (noin v. 275 – 339) kertoo tarinan Konstantinuksen taivaallisesta näystä.[1] Hän kirjoitti myös, että uusi Kristukseen viittaava tunnus oli ensin yksinomaan Konstantinuksen sotalipussa ja kypärässä, mistä se siirtyi sotilaiden kilpiin vasta myöhemmin.[2]
Arviointia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konstantinuksen saama taivaallinen vihje tai lupa taisteluun liittyy roomalaiseen perinteeseen, missä sotapäällikön tuli saada jumalilta lupa taistelun aloittamiseen samoin kuin pyhän kaupungin Rooman rajojen ylittämiseen.[3]
Mulviuksen sillan taistelulla on asema kristinuskon historiassa, sillä voittonsa jälkeen vuonna 313 Konstantinus ja Licinius antoivat Milanon ediktin. Kristittyjen vainot lopetettiin, säädettiin uskonvapaus ja kristillisten seurakuntien takavarikoitu omaisuus palautettiin. Kristittyjä oli tällöin koko väestöstä 10–15 %. Historiallisen myytin mukaan Konstantinus otti itsekin kasteen kuolinvuoteellaan 337 jaa.[4] Keisari Theodosius julisti kristinuskon Rooman valtionuskonnoksi 388 jaa.[5]
Merkitys ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lausetta käytetään toisinaan merkitykseltään yleisenä toteamuksena, usein leikillisesti.[6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kivimäki, Arto: Carpe Diem! Hauskaa ja hyödyllistä latinaa. Karisto, 2008. ISBN 978-951-23-4118-4.
- Litzen, Veikko: Tie Nikeaan. Roomalaisten ja kristittyjen yhteinen matka ajanlaskumme alusta valtionkirkon syntyyn. k & h, Kirja-Aurora, 2009. ISBN 978-951-29-3963-3.
- Tammisto, Antero: Antiikin maailma. Teoksessa: Maailmanhistorian pikkujättiläinen. Toim. Zetterberg, Seppo. Helsinki: WSOY, 1988. ISBN 951-0-15101-7.