Ilona Breģe
Ilona Breģe (s. 20. toukokuuta 1959 Riika) on latvialainen säveltäjä, pianisti ja musikologi.[1]
Breģe on kuoronjohtaja Valdis Breģisin tytär. Hän valmistui Latvian Jāzeps Vītols -musiikkiakatemiasta Ella Strazdinan piano-oppilaana vuonna 1983 ja Pauls Dambisin sävellysoppilaana vuonna 1986. Vuosina 1983–1992 Breģe toimi Latvian kansallisen sinfoniaorkesterin pianosolistina. Hän sai vuonna 1980 Latvian tasavallan nuorten pianistien kilpailun palkinnon. 125. vuosittaisessa Jāzeps Vītols -kamarimusiikkikilpailussa vuonna 1988 hänet palkittiin teoksistaan Muzikālas anekdotes pēc latviešu folkloras motīviem (jousikvartetille) ja Basām kājām dvēselīte... (viululle ja lyömäsoittimille). Vuonna 1997 Breģe sai Dziesmuvara-kuorolaulukilpailussa palkinnon sovituksestaan kansanlaulusta Velc, pelīte, saldu miegu. Vuonna 2008 hän pääsi finaaliin latvialaisessa oopperakilpailussa, ja vuonna 2009 hänelle myönnettiin Latvian suuri musiikkipalkinto.[2]
Breģe pääsi taiteiden tohtoriksi väitöskirjallaan Rīgas Pilsētas teātris 1782–1863, jonka pohjalta hän julkaisi kirjan Teātris senajā Rīgā. Hän on toiminut Latvian tiedeakatemian tutkijana sen kirjallisuuden, kansanperinteen ja taiteen jaoksessa (1992–1998) ja Latvian kansallisen sinfoniaorkesterin päämanagerina[1] (1997–2006). Hän perusti kansainvälisen Sinfonia Baltica -säveltäjäkilpailun.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ilona Brege Requiem Survey
- ↑ a b Ilona Brege Musica Baltica
| ||||||||||||||
