Ilma Lindgren

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ilma Lindgren (o.s. Karjalainen; 21. kesäkuuta 1883 Hankasalmi1957) oli suomalainen kauppias ja oikeustaistelija.[1] Lindgren kävi pitkän oikeustaistelun marjastusoikeudesta vuosina 1914–1920. Hän voitti asiansa Suomen korkeimmassa oikeudessa helmikuussa 1920. Päätös antoi laillisen vahvistuksen oikeudelle liikkua metsissä ja marjastaa.[2]

Ilma Maria Lindgren syntyi Hankasalmella talollisen tyttäreksi. Hän muutti 17-vuotiaana töihin Hausjärvelle. Siellä hän avioitui Viktor Lindgrenin kanssa vuonna 1903. Pari muutti Tainionkosken Siitolaan ja sai kolme lasta. Lindgren jäi leskeksi 1912. Hän hankki työntökärryt ja alkoi elättää perhettään torikaupalla.lähde?

Syyskuussa 1914 Lindgren ystävineen lähti poimimaan puolukkaa Saimaan saariin. Äitsaaren Lempiälässä naiset törmäsivät maanomistajaan, joka otti naisten marjasaaliin itselleen. Lindgren suivaantui asiasta ja haastoi maanomistajan kihlakunnanoikeuteen. Kihlakunnanoikeus ja myöhemmin hovioikeus asettuivat asiassa maanomistajan puolelle. Lindgren vei asian korkeimpaan oikeuteen ja voitti jutun yli viiden vuoden oikeusprosessin jälkeen.lähde?

Lindgrenin oikeudenkäynnillä on ollut merkittävä osa suomalaisten jokaisenoikeuksien kehittymisessä.[3]

Myöhemmin Lindgren toimi kauppiaana Imatran Asemäellä, missä hänellä oli siirtomaatavarakauppa ja myöhemmin ompelimo. Sotavuosina Lindgren perheineen siirtyi evakkoon Puumalaan. Lindgren hankki myös Puumalasta liikekiinteistön, missä hänen perheensä jatkoi liiketoimintaa. [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]