Ihmepensas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ihmepensas
Tyypillinen esimerkki ihmepensaan lehtien kirjavuudesta
Tyypillinen esimerkki ihmepensaan lehtien kirjavuudesta
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Tyräkkikasvit Euphorbiaceae
Suku: Codiaeum
Laji: variegatum
Kaksiosainen nimi
Codiaeum variegatum
(L.) A. Juss.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ihmepensas Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ihmepensas Commonsissa

Ihmepensas (Codiaeum variegatum) on tyräkkikasveihin kuuluva pensasmaisesti kasvava kasvi. Kasvia käytetään yleisesti huonekasvina sen monenkirjavien ja monimuotoisten lehtien takia.

Lajikuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täysin yhtenäistä lajikuvausta ei voi esittää ihmepensaalle. Jalostuksesta johtuen kasvista on tuotettu hyvin erilaisia kasveja, joilla on paljon keskinäisiä eroja.

Yleensä kasvi kasvaa monimetriseksi pieneksi pensaaksi, joko yksi tai monirunkoisena. Lajille on tyypillistä kiiltäväpintaiset ohuet lehdet, jotka lajikkeesta riippuen ovat yleensä keltaisen ja punaisen välillä. Lehtien koko ja muoto vaihtelee lajikkeen mukaan välillä: pituus n. 5-30cm ja leveys n. 0.5-10cm.

Kasvi on yksikotinen, jonka hede- ja emi-osa kasvavat erillisinä kukintoina. Hedekukinto muistuttaa palloa jossa on lukuisia heteitä. Emikukinto on huomattavasti hedekukintoa pienempi ja vähemmän näyttävä. Kasville kasvaa pieniä, noin sentin läpimittaisia hedelmiä, joiden sisällä on kolme 6mm kokoisia siemeniä. Kasvin hedelmillä ei ole ihmisille käyttöä.

Myrkyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvin vahingoittumisesta erittyvä maitiaisneste on myrkyllistä ja saattaa ärsyttää ihoa ja aiheuttaa ihottumaa. Yleensä tämä on lievää ja tilapäistä. Jos kasvinestettä joutuu iholle, on syytä huuhdella se pois ilman pitempää altistumista.[1]

Käyttö huonekasvina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvin käyttö osana sisustusta perustuu näyttäviin lehtiin, joita nykyään on monia erilaisia muotoja. Kukinnoilla ei ole varsinaista koristearvoa.

Valonmäärä on suoraan verrannollinen lehtien kirkkauteen. Kasvi on hyvä sijoittaa kirkkaaseen valoon, mutta suoraa lämmittävää auringon paistetta on syytä välttää. Ihmepensasta tulee kastella kasvukauden aikana runsaasti, mutta kasteluiden välillä on mullan syytä kuivahtaa. Jos kasvi on jätetty pitemmäksi aikaan kuivaksi, lehdet alkavat nuokkua. Tällöin sille on syytä antaa kunnon kastelu, jolloin lehdet palautuvat nopeasti ennalleen. Ihmepensas myös nauttii suuresta ilmankosteudesta, joten suihkuttelu silloin tällöin tekee sille hyvää. Suihkuttamiseen kannattaa mieluiten käyttää kalkitonta vettä, sillä kalkkitahrat lehden pinnalla eivät komista kasvia.

Ihmepensaan kasvukausi on kesällä, jolloin se myös kukkii. Talvella pensas viettää lepoaikaa jolloin kastelua ja lannoitusta on syytä pienentää. Liiasta lannoittamisesta kasvi saattaa tehdä lehtiä vuoden pimeimpään aikaan, jolloin lehdet jäävät pieniksi ja kalpeiksi, ellei lisävaloa saada hankittua.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.