Ignaz Moscheles

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ignaz Moscheles poikansa Felix Moschelesin maalaamana.

Ignaz Moscheles (30. toukokuuta 1794 Praha10. maaliskuuta 1870 Leipzig)[1] oli böömiläinen pianisti ja säveltäjä. Moscheles opiskeli böömiläisen säveltäjän Dionys Weberin johdolla ja aloitti uransa Wienissä. Vuonna 1824 hän opetti silloin 14-vuotiasta Felix Mendelssohnia, ja heidän välilleen muodostui elinikäinen ystävyys. Moscheles siirtyi Pariisin kautta Lontooseen, josta käsin hän teki esiintymiskiertueita Eurooppaan. Mendelssohn pyysi Moschelesia opettajaksi vasta perustettuun Leipzigin konservatorioon, jossa hän sitten opettikin kaksikymmentä vuotta.[2]

Moscheles oli uransa alkupuolella tyypillinen vanhan koulun virtuoosi: hän käytti hyvin säästeliäästi ranteita, käsivarsia ja pedaalia. Hänen vahvuuksiaan olivat tarkat hypyt ja säveltoistot. Tutustuttuaan Chopinin ja Lisztin teoksiin Moscheles pyrki kehittämään tekniikkaansa ja ilmaisuaan monipuolisemmaksi. Lisztin mielestä Moscheles soitti loistavasti 30–40-vuotiaana, mutta kangistui sen jälkeen kaavoihinsa. Moschelesia arvostettiin kuitenkin vakavana muusikkona, joka esitti muun muassa tuolloin harvojen tuntemia Beethovenin myöhäissonaatteja.[2]

Moschelesin omat sävellykset ovat käytännössä hävinneet pianistien ohjelmistosta. Parhaiten niistä kesti aikaa g-mollipianokonsertto, jota esitettiin aktiivisesti vielä 1800–1900-lukujen vaihteessa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Harold C. Schonberg: The Great Pianists, s. 517. Simon & Schuster, 1987. ISBN 0-671-63837-8. (englanniksi)
  2. a b c Harold C. Schonberg: The Great Pianists, s. 121-126. Simon & Schuster, 1987. ISBN 0-671-63837-8. (englanniksi)