Ifigeneia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ifigeneia (muinaiskreikaksi Ἰφιγένεια) oli kreikkalaisessa mytologiassa Agamemnonin ja Klytaimnestran tytär.[1] Välillä häntä tosin kutsutaan myös Theseuksen ja Helenan tyttäreksi, jonka edellä mainitut kasvattivat.[2]

Ifigeneian uhraaminen

Agamemnonin, Ifigeneian isän, johtama Kreikan laivasto pysähtyi Auliksen satamassa Boiotiassa matkallaan Troijaa vastaan. Täällä hänen onnistui vihastuttaa Artemis, kun hän hirven nuolellaan surmattuaan kehui olevansa jopa Artemista parempi ampuja. Apollodoros kertoo lisäksi Artemiin olleen edelleen vihastunut hänen isälleen Atreukselle, koska tämä ei aikanaan uhrannut hänelle lupaamaansa kultaista lammasta.[3] Yhtä kaikki Artemis nostatti myrskyn, joka teki merelle lähtemisen mahdottomaksi. Ennustaja Kalkhas ilmoitti, että Artemis olisi lepytettävissä ainoastaan uhraamalla Ifigeneia hänelle.

Ifigeneian uhraamisen vapaaehtoisuudesta on erilaisia kuvauksia. Ovidius kuvaa Agamemnonin ensin kieltäytyneen uhraamisesta,[4][5] kun taas Homerika Kypria -runot[6] ja Apollodoros[3] kertovat Agamemnonin lähettäneen hakemaan tytärtään väittäen häntä aiottavan naittaa Akhilleukselle. Seremonian aikana Artemis kuitenkin vaihtaa uhrin Ifigeneiasta hirveen[6][3][4] tai härkään.[2] Useimmiten Artemiin kerrotaan vieneen Ifigeneian Taurikseen, jossa tämä olisi muuttunut kuolemattomaksi[6][3], mutta hänen kerrotaan myös päätyneen Leuken saarelle, jossa hän muutti nimensä Orsilokhiaksi ja nai Akhilleuksen.[2]. Hesiodos esittää vielä Ifigeneian muuttuneen Hekateksi Artemiin tahdosta.

Orestes ja Pylades tuodaan Ifigeneian eteen

Euripideen mukaan Ifigeneialla on osuus myös hänen veljensä Oresteen tarinassa. Paetakseen erinyksien vainoa Apollon käskee Oresteen mennä Taurikseen ja tuoda sieltä Artemiin taivaasta pudonnut patsas Ateenaan. Hän lähtee Taurikseen ystävänsä Pyladeen kanssa, mutta perillä heidät vangitsee väkijoukko, joiden keskuudessa on tapana uhrata kreikkalaiset muukalaiset Artemikselle. Artemiin papitar, jonka tehtävänä oli suorittaa uhri, oli Oresteen sisar Ifigeneia. Hän tarjoutuu päästämään Oresteen vapaaksi, jos tämä veisi hänen kirjeensä mukanaan kotiin. Orestes kieltäytyi pyytäen Pyladesta viemään kirjeen ja tarjoutuen jäämään uhrattavaksi. Pylades lopulta suostuu, mutta kun kirjeestä paljastuu veljen ja sisaren välinen sukulaisuusside, kaikki kolme pakenevat vieden Artemiin patsaan mukanaan.[7]

Palattuaan Kreikkaan Orestes ottaa hallittavakseen isänsä valtakunnan Mykenen ja Argoksen, ja Ifigeneia puolestaan toimii Artemiin papittarena Brauronissa Attikassa, jonka temppeliin hän myös jättää Tauriksesta haetun patsaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Apollodoros: Kirjasto, Epitome 2.16 (engl. käännös).
  2. a b c Antoninus Liberalis: Muodonmuutoksia 27.
  3. a b c d Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') Epitomi.3.21 (engl. käännös).
  4. a b Ovidius: Muodonmuutoksia XII.24–38 (engl. käännös).
  5. Ovidius: Muodonmuutoksia XIII.181–195 (engl. käännös).
  6. a b c Homerika Kypria Frag. 1
  7. Hyginus: Fabulae cxx (engl. käännös).