IRAS

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
IRAS

IRAS (InfraRed Astronomical Satellite) oli tähtitieteellinen satelliitti, joka kartoitti avaruuden kohteita infrapunasäteilyn aallonpituuksilla. Se laukaistiin avaruuteen 25. tammikuuta 1983 Yhdysvaltain Vandenbergin avaruuskeskuksesta[1]. Satelliitin toteuttivat Alankomaat, Iso-Britannia ja Yhdysvallat[1]. Alankomaiden työosuuden rahoitti sen avaruushallinto NIVR ja Yhdysvaltain osuuden NASA. Satelliitin toiminta-aika oli kymmenen kuukautta. Marraskuuhun 1983 mennessä se oli ehtinyt kartoittaa 96 % taivaasta neljään kertaan infrapunasäteilyn aallonpituuksilla. Tuona aikana se ehti löytämään 350 000 infrapunakohdetta avaruudesta.

Satelliitin mitat ja rata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IRAS on rakenteeltaan lieriömäinen satelliitti, jonka kyljessä on aurinkopaneeli. Satelliitin korkeus on 3,6 m, leveys aurinkopaneeleineen 3,24 m ja pituus 2,05 m. Satelliitin laukaisumassa oli 1073 kg. IRAS-satelliitti laukaistiin Maata kiertävälle aurinkosynkrooniselle radalle noin 900 km korkeuteen, jossa sen radan inklinaatio oli 99 astetta. Satelliitin kiertoaika maapallon ympäri oli 102,9 minuuttia.

Tutkimuskohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IRAS-satelliitin tavoitteena oli kartoittaa taivaan kiinteitä infrapunakohteita, kuten tähtiä, niiden syntyalueita ja galakseja. Kartoitustyön ohella taivaalta löydettiin uusia liikkuvia kohteita, kuten pikkuplaneettoja ja komeettoja. IRAS:n avulla löydettiin kolme uutta pikkuplaneettaa ja kuusi komeettaa. Satelliitin löytämiä jaksollisia komeettoja ovat 126P/IRAS, 161P/Hartley-IRAS ja IRAS-Araki-Alcock.

Mittalaitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satelliitin päämittalaite oli kaukoputki. Tämän Ritchey-Chretien -tyyppisen kaukoputken polttoväli oli 5,5 m ja objektiivin halkaisija 0,57 m. Kaukoputken valovoima oli 9,6. Satelliitin infrapunasäteilyä kokoavien peilien yhteispinta-ala oli 1 m². Varsinainen infrapunamittalaite oli sijoitettu kaukoputken polttopisteeseen. Se koostui 62 infrapunatunnistimesta. Lisäksi polttopisteeseen oli sijoitettu LRS-spektrometri (Low Resolution Spectrometer), joka mittasi avaruutta 8 - 22 mikrometrin aallonpituusalueella. Samassa yhteydessä oli myös CPC-fotometri (Chopped Photometric Channel), joka mittasi avaruutta 50 - 100 mikrometrin aallonpituusalueella. Kaukoputken mittauksien kulmatarkkuus oli 0,5 kaariminuuttia 12 mikrometrin aallonpituudella ja heikoimmillaan 2 kaariminuuttia 100 mikrometrillä.

Kaukoputki mittalaitteineen oli sijoitettu nestemäisellä heliumilla jäähdytettyyn kammioon, joka mahdollisti mittalaitteiden toimintavakauden. Jäähdytyslämpötila oli 1,6 Kelviniä eli -272 celsiusastetta. Kylmää heliumia oli 720 litraa eli 77 kilogrammaa. Heliumin haihtumisen vuoksi, satelliitin toiminta-aika jouduttiin rajoittamaan kymmeneen kuukauteen.

IRAS kartoitti 96 % taivaasta neljä kertaa seuraavilla aallonpituuksilla: 12, 25, 60 ja 100 mikrometriä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta IRAS.