Humen giljotiini
Wikipedia
Humen giljotiinin eli Humen lain mukaan tosiasioista ei voi johtaa moraalisia sääntöjä. Näin Humen giljotiini siis leikkaa moraalin irti luonnollisista totuuksista. Periaatteen loi filosofi David Hume teoksessaan A Treatise of Human Nature (1739). Alkuperäinen sääntö kuuluu ”there is no ought from is”, eli kuvailevista lauseista ei voi johtaa suoraan päättelemällä ohjeita antavia lauseita, joiden mukaan asioiden tulisi olla tietyllä tapaa — toisin sanoen siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä, miten niiden pitäisi olla. Humen laki on läheistä sukua naturalistisen eli luonnollisuuteen vetoavan virhepäätelmän arvostelulle.
Erilaisia moraaliteorioita, jotka yrittävät kiertää Humen giljotiinin tai jättää sen huomiotta tietoisesti, on monia. Humen lain vastakkaiselle kannalle eli sille, että tosiasiaväitteistä voi johtaa arvoarvostelmia, on filosofi S. Albert Kivinen antanut nimityksen ”Ahmavaaran korkkiruuvi”. Nimitys viittaa Yrjö Ahmavaaraan.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Humen giljotiini teoksessa Selin, Risto: Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. Ursan julkaisuja 81. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4.
- Osmo Tammisalo: Humen giljotiini. Vapaa Ajattelija 6/2001.
