Homeroksen ja Hesiodoksen kilpa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Homeroksen ja Hesiodoksen kilpa (m. kreik. Homerou kai Hesiodou agon, lat. Certamen Homeri et Hesiodi) on muinaiskreikkalainen runo, joka kertoo Homeroksen ja Hesiodoksen välisestä kuvitellusta kilpailusta (agon). Runo laajentaa Hesiodoksen teoksessa Työt ja päivät olevaa mainintaa kilpailusta, jonka Hesiodos kertoo voittaneensa. Runon kirjoittajaa ei tunneta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikaan säilynyt versio on selvästi peräisin toiselta vuosisadalta jaa., sillä se mainitsee keisari Hadrianuksen (rivi 33). Friedrich Nietzsche päätteli,[1] että runolla täytyy olla varhaisempi muoto. Hän esitti, että sen täytyy olla peräisin Alkidamaan teoksesta Mouseion, joka on kirjoitettu 300-luvulla eaa. Kolme myöhemmin löydettyä papyruskatkelmaa on vahvistanut tämän näkemyksen.[2] Yksi papyruksista on ajoitettu 200-luvulle eaa.;[3] yksi 100-luvulle eaa.[4] (kummatkin sisältävät runosta version, joka on suureksi osaksi yhtenevä Hadrianuksen mainitsevan version kanssa); ja yksi, joka on tunnistettu lopun kolofonin perusteella Alkidamaan teoksen Homeroksesta loppuosaksi,[5][6] ajoittuu 100- tai 200-luvulle jaa.

Sen, että runo on ainakin joiltakin osiltaan peräisin klassiselta ajalta,[7] osoittavat kaksi eräässä arvoituksessa esiintyvää riviä (rivit 1282-83), jotka löytyvät myös Aristofaneen näytelmästä Rauha. R. M. Rosen mukaan on todennäköisempää, että Aristofanes lainasi rivit olemassaolevasta tekstistä, kuin että Alkidamas olisi lainannut ne Aristofaneelta tämän kaltaiseen runoon.[8] Rosen on löytänyt merkkejä runon vaikutuksesta myös Aristofaneen näytelmästä Sammakot. Hän huomauttaa selvästä traditiosta kuvata viisaiden (sofos) välistä kilpailua, johon kuuluu usein arvoitusten esittäminen kilpakumppanille.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runo kertoo Homeroksen ja Hesiodoksen elämästä, syntyperästä ja synnystä lyhyesti. Lisäksi se kertoo heidän välisestään kilpailusta. Hesiodoksen itsensäkin mainitsema kilpailu sijoittuu Khalkikseen, Euboialle. Hesiodos kertoo Töissä ja päivissä, että ainoa kerta, kun hän on matkustanut laivalla, oli matka Auliista Khalkikseen, kun hän osallistui Amfidamaan, merkittävän khalkislaisen, hautajaisiin.[9] Hautajaisissa järjestettiin kilpailu, jonka Hesiodos voitti. Palkinnoksi hän sai pronssisen kolmijalan, jonka hän omisti Helikon-vuoren muusille.[10] Tällaista kolmijalkaa esiteltiin kävijöille muusille pyhitetyssä lehdossa vielä Pausaniaan aikana.[11]

Hesiodos itse ei kuitenkaan mainitse Homerosta kilpakumppaninaan. Homeroksen ja Hesiodoksen kilpa kuvaa kilpailun olleen näiden kahden Kreikan suurimman runonlaulajan välinen. Runossa Hesiodos esittää kilpakumppanilleen haasteita ja arvoituksia. Homeros vastaa niihin improvisoiden mestarillisesti. Kuuntelijat osoittavat suosiotaan. Homeros ja Hesiodos esittävät kummatkin parhaana pitämänsä runokatkelman. Runo kuvaa, että Hesiodoksen valitsema voittoisa kohta oli kohta Töistä ja päivistä, joka alkaa sanoilla ”Kun Plejadit nousevat...”.[12] Tuomari, joka on kuolleen Amfidamaan veli, antaa palkinnon Hesiodokselle. Runossa voitto kytkeytyy runoilijoiden runouden arvoon yhteisölle, polikselle: Hesiodoksen maanviljelystä ja rauhasta kertova teos katsotaan arvokkaammaksi kuin Homeroksen kertomukset sodista ja surmista.

Lopuksi kerrotaan suurten runoilijoiden kuolemaan liittyvistä olosuhteista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koniaris, G. L.: Michigan Papyrus 2754 and the Certamen. Harvard Studies in Classical Philology, 1971, 75. vsk, s. 107-29.
  • Mandilaras, Basil: "A new papyrus fragment of the Certamen Homeri et Hesiodi". Teoksessa Carpasso, M. (toim.): Papiri letterari greci e latini, s. 55-62. Ser. Papirologia lupiensia. Galatina, 1992.
  • Renehan, Robert: The Michigan Alcidamas-Papyrus: A problem in methodology. Harvard Studies in Classical Philology, 1971, 75. vsk, s. 85-105.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nietzsche, Friedrich: Die Florentinischer Tractat über Homer und Hesiod. Rhetorica, 1870, 25. vsk, s. 528-40. Rheinisches museum für philologie. ja 1873, 28 vsk., s. 211-49.
  2. Koniaris 1971, Renehan 1971, Mandilaras 1992.
  3. Flinders Petrie, William Matthew: Papyri, toim. John Pentland Mahaffy, 1891, pl. xxv.
  4. Mandilaras, B.: Platon 42 (1990) 45-51.
  5. University of Michigan Pap. 2754
  6. Winter, J. G.: A New Fragment on the Life of Homer. Transactions of the American Philological Association, 1925, 56. vsk, s. 120-129.
  7. Todistusaineisto varhaisen ajoituksen puolesta on koottuna: Richardson, N. J.: The contest of Homer and Hesiod and Alcidamas' Mouseion. The Classical Quarterly, 1981, New Series 31. vsk, s. 1-10.
  8. Rosen, Ralph Mark: Aristophanes' Frogs and the Contest of Homer and Hesiod. Transactions of the American Philological Association, Autumn 2004, 134. vsk, nro 2, s. 295-322. Artikkelin verkkoversio.
  9. Hesiodos: Työt ja päivät 650-659.
  10. Hesiodos: Työt ja päivät.
  11. Pausanias: Kreikan kuvaus IX.31.3.
  12. Hesiodos: Työt ja päivät 383-.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Allen, T. W. (toim.): Oxford Classical Text of Homer. Osa 5. Oxford University Press, 1912.
  • Graziosi, Barbara: "Competition in Wisdom". Teoksessa Budelmann, F. & Michelakis, P. (toim.): Homer, Tragedy and Beyond: Essays in Honour of P.E. Easterling, s. 57-74. London, 2001.
  • Griffith, Mark: "Contest and contradiction in early Greek poetry". Teoksessa Griffith, Mark & Mastronarde, Donald (toim.): Cabinet of the Muses: Essays on Classical and Comparative Literature in Honor of Thomas G. Rosenmeyer, s. 185-207. Atlanta, 1990.
  • Landesman, Stephen Geoffrey: The anonymous Certamen Homeri et Hesiodi : a possible antecedent to the literary agon in Aristophanes' Ranae Ohio State University, Classics, 1965
  • West, Martin Litchfield: The Contest of Homer and Hesiod. The Classical Quarterly, 1971, New Series 17. vsk, s. 433-50.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Contest of Homer and Hesiod