Hjortspring-vene

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Skissi todenmukaisella skaalauksella ja kulmilla 'Hjortspring-veneestä'. Vene on rakennettu 300-400 eaa ja siten noin 1200 vuotta aikaisemmin kuin ensimmäiset viikinkilaivat ilmestyivät Skandinaviaan.
Veneiden kalliopiirroksia pohjoismaiselta pronssikaudelta.

Hjortspring-vene on muinainen vene, joka on kaivettu esille vuosina 1921-1922 turvesuosta Hjortspring Mosesta Alsin saarella Jyllannin niemimaan itäpuolella. Kanoottityyppinen vene on limilaidoitettu ja sillä on pituutta 21 metriä (ulkomitta), 13 metriä sisältä ja leveyttä 2 metriä. Siinä on ollut 22-24 hengen miehistö, joka on melonut. Vene, jonka painoksi on arvoitu 550 kiloa, on tehty lehmuksesta. Radiohiilimittauksella veneen on ajoitettu vuosille 300-400 eaa. Sekä perässä että keulassa on kiinteä ohjausairo.

Löytö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turvesuosta löydetyistä palasista on koottu teräksisen tukirungon avulla vene, jota säilytetään Tanskan kansallismuseossa Kööpenhaminassa. Veneestä löydettiin aseita ja muita sotatarvikkeita, kuten 131 kelttiläistyyppistä neliskulamaista puukilpeä, 33 puustaleikattua kilven keskiötä, 138 rautaista keihäänkärkeä ja 10 miekkaa, pieni määrä kauriin sarven palasia ja jäänteitä rengashaarniskasta. Aseiden suuren määrän vuoksi ajatellaan, että vene on upotettu uhrina. Vene on hyvin saman tyyppinen, joita on kuvattu useissa skandinaavisissa kalliopiirroksissa. Vene on myös vanhin tunnettu limilaidoitettu alus. Laitalautoja on kaksikappaletta ja ne ovat koko veneen mittaiset. Laudat on sidottu yhteen niinisidoksilla ja punoksin laudoissa olevien reikien avulla. Mitään metalliosia ei ole käytetty. Saumat on tiivistetty tervatulla villalla. Kaaripuut on tehty joustavista, mutta tukevista oksista, ja ne on kiinnitetty pohjalautaan. Laitoja yhdisti ja rakennetta tukevoittivat kiinteät penkit. Laidat kohovat noin 70 senttiä kölistä. Venetyyppi on helppo käsittää nopeakulkuiseksi ja ketteräksi sota-alukseksi, jolla vietiin iso joukko sotureita kohteeseen. Laivan kulkusuunta voidaan symmetrisen rakenteen vuoksi vaihtaa nopeasti melojien kääntyessä ympäri. Keulan ja perän kaksoispuurakennetta ei ole pystytty selittämään.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]