Hjorten
| Hjorten | |
|---|---|
 Hjorten vuonna 2022. |
|
| Osoite | Mustainveljestenkuja ja Kaskenkatu 4, Turku |
| Valmistumisvuosi | Hjorten 1904, laajennusosa Kalven 1906 |
| Suunnittelija | Frithiof Strandell |
| Urakoitsija | Johan Malin |
| Omistaja | Yksityisomistus, suuren osan asunnoista omistaa Åbo Akademin säätiö. |
| Käyttäjä | Bostadsaktiebolgat Hjorten |
| Tyylisuunta | Jugend |
 |
|
Hjorten on vuonna 1904 valmistunut jugend-tyylinen asuinrakennus Turun II kaupunginosassa, Vartiovuorenmäen kupeessa. Frithiof Strandellin suunnitteleman rakennuksen nimi Hjorten (peura) tulee C. L. Engelin piirtämän Turun asemakaavan korttelinnimestä.[1] Näkyvällä paikalla sijaitseva Hjorten oli ensimmäinen Strandellin suunnittelema jugendlinna.[2]
Tontin historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mustainveljestenkujan varrelle rakennetun Hjortenin paikalla sijaitsi 1800-luvulla matalia puutaloja. Vanhimmat säilyneet tonttia koskevat rakennuspiirustukset ovat vuodelta 1832 ja 1834. Niiden mukaan tontin omisti neiti Helena Sophia Ekberg, joka rakennutti tontille kaksi puista asuinrakennusta ulkorakennuksineen. Toinen rakennettiin puistoon johtavan Mustainveljestenkujan varrelle, eli nykyisen Hjortenin kohdalle, ja toinen Kaskenkadun (silloisen Itäisen Aurakadun), eli nykyisen Kalvenin kohdalle. Tämän jälkeen seuraavat piirustukset ovat vuodelta 1845, jolloin tontin omistus on siirtynyt neiti Josephine Erlundille. Myöhemmin 1800-luvun puolivälissä omistajana mainitaan mm. sataman pakkahuoneen tarkastaja Johan Adolf Taxell.[3]
Hjortenin suunnittelu ja rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hjortenin esikuvia olivat Turun linna ja muut keskiaikaiset linnat torneineen ja erkkereineen, sekä Ruissalossa sijaitsevat huvilarakennukset.[4] Rakennus muistuttaa Eliel Saarisen töitä, ja arkkitehteja yhdisti kiinnostus linna-arkkitehtuuriin.[4]
Talon piirustukset on päivätty toukokuulle 1903. Rakennuksen urakoitsija Johan Malin ryhtyi jo rakentamaan Hjortenia, mutta Strandell muutti suunnitelmiaan kesken rakennustöiden. Tämä oli Strandellille tyypillistä. Muutoksista huolimatta rakennus valmistui aikataulussa kesällä 1904.[4] Nykyisin Hjortenia pidetään yhtenä Turun komeimmista ja erikoisimmista jugendrakennuksista.[4]
Julkisivu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hjortenin julkisivut ovat epäsymmetriset, ja suunnittelussa huomaa hyvin, kuinka Strandell on alkanut omaksua jugend-tyylisuuntaa aiempaa voimakkaammin. Hjortenissa romanttinen leima on vielä hyvin voimakas, ja varsinkin ennen hieman yksinkertaisemman laajennusosan valmistumista rakennus näytti hyvin romanttiselta ritarilinnalta.[5][2]
Julkisivua hallitsee kaksi tornia, joista oikeanpuoleinen on kartio ja vasemmanpuoleinen kaarevareunainen ja lyhtymäinen. Julkisivua elävöittävät myös epäsymmetriset kattolinjat sekä erikokoiset erkkerit ja parvekkeet. Myös rakennuksen rappaukset ovat epäsymmetrisiä ja erikorkuisia. Ruokasalien kohdalla rakennuksen parvekkeet on vedetty sisään julkisivusta. Ikkunoissa on Willy Baerin suunnittelemat lyijylasimaalaukset, joissa näkyy jugendin ihanteille tyypillisiä aiheita luonnosta, kuten kukkia.[5][2]
Sisätilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisätiloiltaan Hjorten edustaa ajan porvarillista ihannetta intiimiydestä, sillä asunnot ovat kodikkaita ja niissä on paljon erilaisia nurkkauksia seurustelua varten. Julkisivun epäsymmetrisyys jatkuu sisätiloissa, ja huoneiden pohjakaaviot muistuttavat ajan huvila-arkkitehtuuria erikokoisine ja -muotoisine huoneineen. Hjortenissa Strandell ei sijoittanut keittiöitä enää perinteiseen tapaan pihan puolelle, vaan otti huomioon edulliset ilmansuunnat, jotka vaikuttivat asuntojen pohjakaavaan. Hjortenin alkuperäiset Strandellin suunnittelemat sisustukset eivät ole säilyneet.[1][2]
Jokaiseen kerrokseen tehtiin kolme suurta huoneistoa; kaksi neljän huoneen ja keittiön asuntoa ja yksi viiden huoneen ja keittiön asunto. Talon kellarikerroksessa oli talonmiehen asunto. Suurimmat asunnot, joissa Strandell itsekin asui, tehtiin Vartiovuoren puistonpuoleiseen lyhyempään päähän. Strandellin asunnon kulmahuone oli hänen arkkitehtitoimiston käytössä, ja sinne pääsi suoraan porrashuoneesta oman sisäänkäynnin kautta. Asuntojen makuuhuoneet ja pienempien asuntojen ruokasalit Strandell sijoitti pihan puolelle. Puiston puolelle sijoittuivat molemmat pääportaikot, asuinhuoneistojen salit, keittiöt, palvelijahuoneet ja keittiöön johtavat piianportaikot. Asuinhuoneet varustettiin kaakeliuuneilla, keittiöissä oli puuhellat. Hjortenissa useimmat eteiset olivat vielä täysin pimeitä, mutta myöhemmin Strandell sijoitti rakennuksissaan eteiset säännöllisesti ikkunalliselle ulkoseinälle. Kylpyhuoneet ja vessat Strandell sijoitti kuitenkin aina rakennusten pimeisiin keskiosiin.[1] Hjortenista vesiklosetteja ei kuitenkaan aluksi löytynyt, sillä Turun terveydenhoitolautakunta vastusti niiden rakentamista. Herrasväellä oli aluksi kuivakäymälät sisätiloissa, ja palvelijat käyttivät pihan perällä tai kellarissa olleita käymälöitä. Vesikloseteista alettiin keskustella osakkainen kesken vasta vuonna 1925. Asunnoissa oli kuitenkin kylpyhuoneet peseytymiseen, ja kylpyveden lämmittämiseen käytettiin talviaikaan keskuslämmitystä ja kesällä kaasukamiinoita.[4]
Laajennusosa Kalven[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hjorteniin suunniteltiin laajennusta jo ennen kuin alkuperäinen osa oli ehtinyt valmistua. Suurin syy suunnitelmille oli se, että apteekkari Frans D. Ditzler halusi päästä mukaan talon osakkaaksi, mutta kaikki huoneistot oli jo varattu. Muut osakkaat suostuivat, kun Strandell piirsi Kaskenkadun puolelle uudisrakennuksen, joka sai nimekseen Kalven (vasa).[4][2][6] Ilmeeltään hieman yksinkertaisempi laajennusosa valmistui vuonna 1906. Sen tieltä purettiin matala puutalo. Uudelle Kaskenkadunpuoleiselle sivustalle tuli nyt tilat neljälle liikehuoneistolle.[4] Liikkeissä toimi alkuaikoina muun muassa paperikauppa Selma Laipio, parturi Uno Jonsson, suutari U. A. Tallberg ja kielenkääntäjät Brita ja Sigrid Andsten.[1]
Lisärakennuksen asuinkerroksissa oli jokaisessa kaksi huoneistoa. Suurempi oli neljän huoneen ja keittön asunto ja pienempi kahden huoneen ja keittiön asunto. Suurempaan asuntoon tehtiin sisäänkäynti myös Hjortenin porrastornista. Pienempään huoneistoon pääsi uudisosan portaikosta, joka toimi samalla suuremman asunnon keittiönportaikkona.[1]
Talon asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asunto-osakeyhtiö Hjorten perustettiin huhtikuussa 1903. Perustajien joukossa olivat talon suunnitellut arkkitehti Frithiof Strandell sekä hänen isänsä. Frithiof Strandell muutti itse asumaan 3-kerroksisen Hjortenin puistonpuoleisen päädyn toiseen kerrokseen. Strandellin isä, liikemies Viktor Leonard Bernhard Strandell, asui talon kolmannessa kerroksessa suoraan poikansa asunnon yläpuolella. Muut talon asukkaat olivat pääosin ruotsinkielisiä akateemikkoja, professoreita ja taiteilijoita. Nykyään suuren osan Hjortenin asunnoista omistaa Åbo Akademin säätiö.[4]
Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Soiri-Snellman, Helena (käännökset Gräsbeck, Bianca & Löflund, Brita): Jugendlinna Hjorten – Jugendslottet Hjorten. Turun Maakuntamuseon julkaisuja 4. Turun Maakuntamuseo, 2004. ISBN 951-595-095-3. (suomeksi)(ruotsiksi)
- Laaksonen, Hannu & Lahtinen, Rauno: Kävely jugendtalojen Turussa. Turku: Turkuseura - Åbosamfundet ry, 2007. ISBN 978-952-99619-2-4.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Aalto, Petri: Turku vanhoissa postikorteissa, osa 2, s. 65. Turun jugend. Turku: Turkuseura-Åbosamfundet ry, 2017. ISBN 978-952-7025-09-3.
- ↑ a b c d e Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas – Asunto-osakeyhtiö Hjorten, s. 83–84. Porvoo: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2.
- ↑ Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki – Turku eilen ja tänään, osa II - Hjorten, s. 148–149. Turku: Turun Sanomat, 1989. ISBN 951-95653-3-7.
- ↑ a b c d e f g h Laaksonen, Hannu & Lahtinen, Rauno: Kävely jugendtalojen Turussa - Hjorten, s. 49–51. Turku: Turkuseura - Åbosamfundet ry, 2007. ISBN 978-952-99619-2-4.
- ↑ a b Gardberg, Carl Jacob: Turun kaupungin historia, 1856–1917, Nide II, osio Arkkitehtuuri, s. 547. Turku: Turun sanomalehti ja kirjapaino osakeyhtiö, 1957.
- ↑ Tikka, Marianne: Jugend-helmi on leffasta tuttu. Turun Sanomat, 19.6.2005. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.7.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)