Hiomapaperi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hiomapaperiarkkeja.

Hiomapaperi on hionnassa käytetty lastuava työkalu. Kaikissa hiomapapereissa ei ole paperia pohja-aineena , siten hiomapareri on joskus harhaanjohtava nimitys. Hiomapaperi käsittää pohjamateriaalin, johon hiovat terävät hiukkaset on liimattu. Karkeus tulee yleensä paperin pintaan liimatuista piikarbidihiukkasista, aikaisemmin käytettiin myös hiekanjyviä ja lasia. Vesihiomapaperi on tarkoitettu käytettäväksi veden kanssa, mutta myös kuivana käytettäväksi tarkoitettua erittäin hienoa hiomapaperia . Vesihiomapaperin pohjamateriaalina käytetään kuitumaista materiaalia, joka ei hajoa veden vaikutuksesta.

Hiomapapereita myydään arkkeina tai rullina, sekä myös hiomakoneisiin sopiviksi muotoiltuina.

Kuparin, messingin ja muiden jalometallien hiomiseen voidaan käyttää nailonista tehtyä hiomakangasta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisiä tunnettuja hiomapapereita käytettiin 1200-luvulla Kiinassa. Ne tunnettiin aluksi nimellä lasipaperi, sillä niiden hiontapinta oli lasipölyä.

Karkeusluokitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiomapaperit jaotellaan karkeuden mukaan niinsanottuna MESH lukuna joka liittyy rakeiden sirotteluun liityvään verkkoon ja sen silmien kokoon. Karkeus on lukuarvo 60, 120, 220, jne. Mitä suurempi lukema on, sitä hienojakoisempi ja sileämpää jälkeä jättävä paperi on. Seuraavassa taulukossa vertaillaan CAMI ja "P" -luokitusta hiomapaperin keskimääräiselle raekoolle mikrometreissä (µm).

Raekokojen taulukko
ISO/FEPA CAMI Keskim. raekoko (µm)
Makrorakeet
Erittäin karkea (hioo materiaalia erittäin nopeasti) P12   1815
P16   1324
P20   1000
P24   764
  24 708
P30   642
  30 632
  36 530
P36   538
Karkea (Hioo nopeasti materiaalia) P40 40 425
  50 348
P50   336
Keskinkertainen (puun pinnan viimeistelyn valmistelu)   60 265
P60   269
P80   201
  80 190
Hieno (puun pinnan viimeistely) P100   162
  100 140
P120   125
  120 115
Erittäin hieno (loppusilaus puulle) P150   100
  150 92
P180 180 82
P220 220 68
Mikrorakeet
Erittäin hieno (pinnoituksien välillä) P240   58.5
  240 53.0
P280   52.2
P320   46.2
P360   40.5
Erittäin hieno   320 36.0
P400   35.0
P500   30.2
  360 28.0
P600   25.8
Superhieno (Viimeinen hionta)   400 23.0
P800   21.8
  500 20.0
P1000   18.3
  600 16.0
P1200   15.3
Ultrahieno (viimeinen hionta) P1500 800 12.6
P2000 1000 10.3
P2500   8.4

Karkeuden valinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karkeuden valinta riippuu paljolti materiaalista jota halutaan hioa, pinnan epätasaisuudesta ja halutusta pinnanlaadusta.

Aloituskarkeus valitaan sillä perusteella kuinka paljon halutaan hioa. Useamman millin hiontaan kannattaa valita noin 80 karkeuksinen hiomapaperi, mutta jos halutaan vain silittää valmiiksi suhteellisen tasaista pintaa voidaan hionta aloittaa 240-500 karkeudella. Karkeuden hienontamista ei kannata tehdä liian suurin hypyin koska silloin karkeamman hionan narmuja ei saada helposti pois. Siirtymällä maltillisesti hienompaan minimoidaan työ, joka menee karkeamman paperin naarmujen poistoon. Perussääntönä sanotaan että yhden karkeuden yli voi hypätä mutta kahden ylihyppäämäninen lisää työtä.

Puun hionta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puun hiontaan käytetään hiomaperia karkeuksiltaan 40-500. Muotoiluhionta suoritetaan yleensä 80 tai 120 karkeudella ja viimeistely yleensä 240 karkeudella. Pintakäsittelyn hiontaan voidaan käyttää 320 karkeuksista hiomaperia tai jopa 500.

Maalin hionta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos halutaan silittää maalipintaa ilman että pintakuluu puhki, aloitetaan metallipinnan hionta 240-500 karkeudella riipuen maalikerroksen paksuudesta ja tasaisuudesta. Automaalauksessa voidaan aloittaa 320 -800 karkeudella ja lopettaa 2000 karkeuteen, jolla saadaan suhteellisen kiiltävä pinta. Loppuhiontaan voidaan käyttää hiomatahnaa, jonka hiovat ainesosat ovat hienompia.

Metallin hionta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metallipintojen viimeistelyhiontaan voidaan soveltaa maalin hiontaan liittyviä karkeuksia. Karkeampaan työstöön käytetään esimerkiksi kulmahiomakoneeseen laitettavaa lamellilaikkaa, joilla pyöristetään särmiä ja hitsauksia jolloin käytetään jopa 40 karkeutta tehon saavuttamiseksi.