Hiiriä ja ihmisiä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hiiriä ja ihmisiä
Of Mice and Men
Alkuperäisteos
Kirjailija John Steinbeck
Kieli englanti[1]
Genre pienoisromaani
Suomennos
Suomentaja Jouko Linturi[1]
Kustantaja Tammi[1]
Julkaistu 1964[1]
Sivumäärä 136[1]
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Hiiriä ja ihmisiä (engl. Of Mice and Men) on yhdysvaltalaisen John Steinbeckin vuonna 1937 julkaistu pienoisromaani. Se kertoo kahden työmiehen, Georgen ja Lennien tarinan 1930-luvun laman aikana. Kirjan tapahtumapaikkana on maatila muutaman kilometrin päästä Soledadista (soledad on espanjaa ja tarkoittaa yksinäisyyttä).

Steinbeck muokkasi tarinasta myös näytelmän, joka sai New York Drama Critics’ Circlen palkinnon vuonna 1938.[2] Lewis Milestone ohjasi tarinasta elokuvan vuonna 1939 ja Gary Sinise vuonna 1992.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

George ja hänelle huolehdittavaksi uskottu Lennie ovat paenneet farmilta Weedsissä ja matkanneet bussilla Salinas Valleyhin. Lennie on vaikeasti kehitysvammainen. Ulkoisesti hänessä ei ole mitään epänormaalia ja lihaksiltaan hän on erittäin voimakas, mutta henkisesti hän on jäänyt pikkulapsen tasolle. George taas on tavallinen työmies, jonka unelmat eivät ole kovin suuria. Lennien mieliksi George kuitenkin kertoo, kuinka he vielä joku päivä ostavat oman maatilan ja pitävät siellä kaneja.

Seuraavana päivänä he saapuvat farmille, jossa paikan pomo saa tietää Lennien yksinkertaisuudesta. George saa kuitenkin hänet palkkaamaan heidät kertomalla kuinka hyvä ja voimakas työntekijä Lennie on. Samassa esitellään myös pomon poika, Curley, joka ottaa Lennien heti hampaisiinsa. Muut paikan työntekijät pitävät uusista tulokkaista, ja Lennie ystävystyykin toisen yksinäisen miehen kanssa, farmin tallipojan, afroamerikkalaisen Crooksin kanssa.

Kaikki sujuu kohtalaisen hyvin, kunnes Curleyn vaimo ja Lennie ovat ladossa yhtä aikaa. Curleyn vaimo ei ole saanut mieheltään rakkauselämää viime aikoina ja yrittää vietellä Lennien siihen. Curleyn vaimo pyytää Lennietä silittämään hiuksiaan. Lennie innostuu liikaa eikä anna naisen lähteä pois. Hän suuttuu naiselle, koska tämä ei ole hiljaa, ja voimistaan ymmärtämättömänä tappaa hänet. Curley saa tietää ja aloittaa huiman ajojahdin. Se päättyy, kun George säälistä itse ampuu Lennien tietäen, että Curley saadessaan Lennien kiinni kiduttaisi tämän hengiltä.

Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lennie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

on valtavan kokoinen, yksinkertainen, hidas ja lapsenmielinen mies, joka ei välitä muusta kuin eläimistä, erityisesti kaneista, ja Georgesta. Hän on hyvin rauhallinen, mutta hätääntyessään hän ei osaa ottaa huomioon omia voimiaan. Lennien täti piti hänestä huolta, mutta kun täti kuoli, otti George Lennien huolehdittavakseen. Yksin Lennie olisi täysin avuton eikä pystyisi huolehtimaan itsestään, saatikka sitten lemmikikseen metsästämistään hiiristä ja muista pienistä eläimistä.

George[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

on pieni ja ovela työmies. Hän leikkii ajatuksella, että ilman Lennietä hän eläisi yksinkertaista elämää, työskentelisi farmeilla, ansaitsisi rahaa ja tuhlaisi ne baareissa ja ilotaloissa. Toisaalta hän kuitenkin ymmärtää haaveilujensa pinnallisuuden ja sen, että hänellä on tärkeämpi tehtävä; Lennie ei pärjäisi yksin ja George on hänelle kaikki kaikessa. Georgen toiminnasta on helppo huomata kuitenkin myös katkeruus: kun Lennie on kaiken aikaa riippana, hän ei voi elää normaalia elämää.

Curley[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

on kirjan antagonisti, niin sanottu paha mies, jota kaikki muut miehet vihaavat. Hänen vaimonsa suostui naimisiin vain rahan takia, eikä ollenkaan pidä itse miehestä. Kun George ja Lennie saapuivat farmille, Curley otti tehtäväkseen pitää huolta, että Lenniellä olisi mahdollisimman kurjaa. Hän vihaa Lennietä erityisesti kokonsa takia. Curley kärsii Napoleon-kompleksista, eikä näin ollen voi sietää kookkaita miehiä. Kun hän saa tietää vaimonsa kuolemasta, hän ei jää suremaan, vaan aloittaa ajojahdin julistaen kärsimystä Lennielle. Hän uhkasi ampua Lennietä mahaan, jotta tämä kärsisi mahdollisimman pitkään.

Curleyn vaimo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

on teoksen ainut nainen. Hänen nimeään ei sanota koko kirjassa. Curleyn vaimo on tyytymätön elämäänsä. Hän kertoo Lennielle, kuinka hänestä olisi voinut tulla filmitähti, mutta se ei onnistunut. Hän meni naimisiin Curleyn kanssa saadakseen taloudellisesti turvatun elämän. Hän lähestyy Lennietä saadakseen huomiota, jota hän ei saa aviomieheltään, mutta Lennie ei ymmärrä tätä ja vahingossa tappaa hänet.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e www.kirjasampo.fi
  2. Past Awards, New York Drama Critics’ Circle. Viitattu 11.10.2014.