Herttoniemen fajanssitehdas
Herttoniemen fajanssitehdas oli Herttoniemen kartanolla Helsingin pitäjässä sijainnut posliinin kaltaista fajanssia valmistanut tehdas.
Tehdas erikoistui ”epäaidon” eli ruskean posliinin valmistukseen.[1] Teollinen posliinin- ja fajanssintuotanto oli levinnyt Ruotsiin 1700-luvun alkupuolella. Herttoniemen tehtaasta tuli nykyisen Suomen alueen ensimmäinen fajanssitehdas. Tehtaan perusti kartanon ostanut linnoitusupseeri, arkkitehti Bengt von Spången.
Fajanssitehdasta varten perustettiin Suomen ensimmäinen osakeyhtiö, Hertonäs Fajansfabriks Bolag eli den Privilegerade Oäkta Porcelains Fabrique[2]. Yhtiö sai toimiluvan 1762. Osakeyhtiön von Spången perusti saadakseen pääomaa. Von Spångenin lisäksi yhtiön osakkaiksi tuli hänen sukulaisiaan ja tuttaviaan. Osakepääoma oli 120 000 riikintaaleria kuparirahassa ja se jakautui 30 osakkeeseen. Osakkeita merkitsivät Augustin Ehrensvärd (4 osaketta), maaherra Hans Henrik Boije (4), Otto E. Boije (1), B. F. W. König (4), Dierd. Blomcreutz (1), M. von Törne (1), J. Gerdes (2) , Johan Sederholm (1), A. de Bruce (1), F. C. Waleen (1) ja von Spången (10). Von Spången varasi itselleen etuoikeuksia kuten oikeuden olla tehtaan pysyvä johtaja. Muut kuin von Spången eivät saaneet omistaa enempää kuin 6 osaketta.[1] Osakkaissa oli Viaporin upseereita ja Helsingin kauppaporvareita.
Yhtiön kaikki osakkeet tulivat myöhemmin Johan Sederholmin haltuun. Sederholm osti Herttoniemen kartanon vuonna 1778.[1]
Herttoniemen tehdas oli toiminnassa vuoteen 1845 asti. Tehdas sijaitsi erillään Tammisalossa olleesta tiilitehtaasta, lähellä kartanon päärakennusta. Tehtaan toiminnasta ja siellä valmistetuista tuotteista on kuitenkin säilynyt erittäin vähän tietoja. Helsingin kaupunginmuseolla on kokoelmissaan kolme kaakeliuunia, joiden arvellaan olevan Herttoniemen tehtaan valmistamia; kaksi niistä on peräisin Helsingin kaupungintalosta ja kolmas Uppbyn kartanon vanhasta päärakennuksesta Laajasalosta. Myös 1815 rakennettun Herttoniemen kartanon päärakennuksen uunit lienevät oman tehtaan tuotantoa.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Schybergson, Per: Aktiebolagsformens genombrott i Finland, s. 101–102. Helsingfors: Finska vetenskaps-societeten, 1964.
- ↑ Lott-sedel n:o 3 Uti den Privilegerade Oäkta Porcelains Fabrique, som kommer at anläggas på Säteriet Härtonäs. Osakekirjan kopio. Ehrensvärd-museo, Suomenlinna, Helsinki.