Herman Adolf Printz
Herman Adolf Printz (14. syyskuuta 1849 Wanhala, Vihti – 13. lokakuuta 1923 Hämeenkyrö) oli suomalainen insinööri, paperimestari, kasvien keräilijä ja puutarhaviljelyjen harrastaja.[1][2][3][4]
Vanhaan sotilassukuun kuuluneen Printzin vanhemmat olivat Vihdissä Juotilan ratsutilan omistanut alikapteeni Fabian Printz ja Antoinetta Margaretha Sjöstedt. Hän oli naimisissa vuodesta 1889 Anna Pauliina Välimäen kanssa.[2][4]
Printz pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan lukiosta 1870 ja valmistui insinööriksi 1873 Helsingin Polyteknillisestä opistosta. Hän tuli 1882 paperimestariksi Kyröskosken paperitehtaalle Hämeenkyröön ja oli tehtaan teknillisenä johtajana 1887–1905. Printz toimi Kyröskosken tehtaan työväen sairas- ja hautausapukassan sekä eläkekassan hoitajana, oli perustamassa Kyröskoskelle osuuskauppaa ja raittiusseuraa sekä järjesti ja laajensi Kyröskosken lainakirjastoa, jonka hoitajana hän toimi. Printz oli myös 15. helmikuuta 1891 Hämeenkyrössä pidetyn suuren torppari- ja mäkitupalaiskokouksen kokoonkutsujana ja puheenjohtajana. Printz perusti 1880-luvun alussa tehtaan viereen tehdaspuutarhan, jota hän itse hoiti vuoteen 1889 saakka. Hän hankki Helsingin puutarhaseuralta omenapuiden sekä marja- ja koristepensaiden taimia ja toimitti niitä hämeenkyröläisille tilaajille. [2]
Printz osti vuonna 1896 yhdessä hämeenkyröläisen kauppiaan Janne Elialan kanssa Keikyästä Äetsän kosken, jossa sillä hetkellä oli vain kaksi vanhanaikaista jauhomyllyä. Kosken rannalle rakennettiin sitten villakehruutehdas, joka aloitti toimintansa 1898. Tehtaan kolmanneksi osakkaaksi tuli Mouhijärven villakehruutehtaan isännöitsijä, myöhempi kauppaneuvos Alfred Viljanen (1870–1932). Pari vuotta myöhemmin tehtaasta muodostettiin osakeyhtiö jonka neljänneksi osakkaaksi tuli hartolalainen leipomoliikkeenomistaja Toivo Aleksander von Schrowe. Eliala ja von Schrowe myivät sittemmin osuutensa niin että vuonna 1905 Viljanen ja Printz omistivat yhtiön kaksistaan. Printz muutti 1905 Kyröskoskelta Äetsään ja asui siellä vuoteen 1907 saakka. Hän myi kuitenkin osuutensa yhtiöstä 1906 Viljaselle, joka omisti tehtaan yksin vuoteen 1913 saakka, jolloin perustettiin uusi osakeyhtiö Printz & Co, jonka osakkaaksi Printz myös palasi. Viljasesta tuli yhtiön toimitusjohtaja. Villakehruutehtaan lisäksi oli Äetsään perustettu 1905 trikootehdas ja 1914 puuvillatehdas. Vuonna 1918 yhtiön osti porilainen Wilhelm Rosenlew.[2]
Eläkkeelle jäätyään Printz perusti Hämeenkyröön rakentamansa Kukkasmaan huvilan yhteyteen puutarhan, jonne hän istutti noin 400 erilaista puu-, pensas- ja kukkakasvilajia. Hän keräsi noin 4 000 kasvia käsittäneen herbaarion eli kasvion ja lahjoitti myös kasvioita Ikaalisten, Forssan ja Tyrvään yhteiskouluille sekä keräsi kasvinäytteitä Helsingin yliopistolle. Printz kirjoitti 1896 puutarhanhoidon opaskirjasen.[5]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kasvi- ja puutarhahoidosta. Hämeenkyrön ja Wiljakkalan maataloudellinen yhdistys, Tampere 1896 (nimimerkillä Eräs kasvitarhan ystävä), uusi täydennetty painos Kyröskosken perinneyhdistys, Hämeenkyrö 2011
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- F. O. Viitanen: Insinööri Herm. Ad. Printz: satakuntalaisen teollisuusmiehen, kansanvalistus- ja yhteiskunnallisten uudistusten miehen sekä kasvitieteilijän muistolle, teoksessa Satakunta-sarja. Kotiseutututkimuksia V. 1925
- Elsa Meriluoto: Herman Adolf Printz. Tekijä, Lahti 1949
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; viitettägeniei löytynyt - ↑ a b c d F. O. Viitanen: Insinööri Herm. Ad. Printz, Satakunta: kotiseutututkimuksia 1.1.1925, nro 5, s. 285, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Herman Adolf Printz, Hämeenkyrön Sanomat 26.10.1923, nro 43, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ Puutarhahistoriaa: Herman Adolf Printz (Arkistoitu – Internet Archive)