Hemimelliteeni
| Hemimelliteeni | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 1,2,3-trimetyylibentseeni |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | CC1=C(C(=CC=C1)C)C[1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C9H12 |
| Moolimassa | 120,186 g/mol |
| Sulamispiste | -25 °C[2] |
| Kiehumispiste | 176 °C[2] |
| Tiheys | 0,894 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Ei liukene veteen |
Hemimelliteeni (C9H12) on aromaattisiin hiilivetyihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää valmistettaessa muun muassa hajusteita.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa hemimelliteeni on väritöntä nestettä. Hemimelliteeni ei liukene veteen, mutta liukenee useisiin orgaanisiin liuottimiin esimerkiksi etanoliin ja dietyylieetteriin. Hemimelliteeniä esiintyy maaöljyssä ja se erotetaan öljynjalostuksessa niin kutsuttuun C9-jakeeseen ja voidaan erottaa tislaamalla. Sitä voidaan valmistaa myös metyloimalla tolueenia tai ksyleeniä.[3][4][5][6][6]
Hemimelliteeniä käytetään valmistettaessa muita orgaanisia yhdisteitä. Esimerkiksi sen alkyloituja ja nitrattuja johdannaisia käytetään hajusteissa synteettisinä myskeinä. Lisäksi yhdiste voidaan hapettaa hemimelliittihapoksi. Hemimelliteeniä esiintyy hiilivetyseoksissa, joita käytetään liuottimina ja polttoaineina.[3][4][5][6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 1,2,3-Trimethylbenzene – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ a b c Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 298. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ a b H. W. Earhart & Andrew P. Komin: Polymethylbenzenes, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ a b Karl Griesbaum, Arno Behr, Dieter Biedenkapp, Heinz-Werner Voges, Dorothea Garbe, Christian Paetz, Gerd Collin, Dieter Mayer & Hartmut Höke: Hydrocarbons, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2014. Viitattu 26.2.2018.
- ↑ a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 1123. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
- ↑ a b c Robert A. Lewis: Hawley's Condensed Chemical Dictionary, s. 702. John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781119267843. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 27.2.2018). (englanniksi)