Heinkel He 177
Wikipedia
| Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Heinkel He 177 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Yleiset | ||||||||
| Tyyppi | Raskas pommikone | |||||||
| Miehistö | 5 | |||||||
| Prototyypin ensilento | 19. marraskuuta 1939 | |||||||
| Palveluskäyttöön | 1942 / 1943 | |||||||
| Valmistaja | Heinkel, Arado | |||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||
| Mitat | ||||||||
| Pituus | 22 m | |||||||
| Kärkiväli | 31,44 m | |||||||
| Korkeus | 6,7 m | |||||||
| Siipipinta-ala | 101,5 m² | |||||||
| Paino | ||||||||
| Tyhjäpaino | 15 870 kg | |||||||
| Lastattuna | 32 470 kg | |||||||
| Voimalaite | ||||||||
| Moottorit | 4x Daimler- Benz DB 605 | |||||||
| Teho/moottori | 2 700 hv | 1 985 kW | ||||||
| Suorituskyky | ||||||||
| Huippunopeus | 512 km/h | |||||||
| Matkanopeus | ? km/h | |||||||
| Lakikorkeus | 9 400 m | |||||||
| Toimintasäde | 1 540 km | |||||||
| Siirtolentomatka | 5 600 km | |||||||
| Aseistus | ||||||||
| Konekiväärit / tykit | 6-8 konekivääriä / tykkiä | |||||||
| Pommit | 7 200 kg | |||||||
Heinkel He 177 Greif (Aarnikotka) oli saksalainen Luftwaffen toisessa maailmansodassa käyttämä kaksipotkurinen, mutta nelimoottorinen pitkänmatkan pommikone. Useista, lähinnä epäonnistuneesta moottoriratkaisusta johtuneista teknisistä ongelmista kärsinyt konemalli oli ainoa saksalaisten suuremmissa määrissä rakentama raskas pommikone; sitä rakennettiin yli 1 000 kappaletta.
Koneen kehitystä ja tuotantoa hidasti ratkaisevasti joidenkin Luftwaffen korkeiden upseereiden vaatimus muuttaa kone syöksypommittajaksi, siitäkin huolimatta että teoriassakaan se ei olisi voinut onnistua koneen suuren massan takia. Koneen suurin ongelma oli yhdistettyjen moottorien syttyminen tuleen kesken lennon. Kone saikin lentäjiltä tylyn liikanimen "Luftwaffen sytkäri".
Viiden He 177 A-3/R5:n nokkaan asennettiin 75 mm BK 7.5 PaK 40 -panssarintorjuntatykki käytettäväksi itärintamalla panssarintorjuntaan, mutta ratkaisu osoittautui epäonnistuneeksi.
Menestyksellisin käyttö oli se, kun vuonna 1943 palveluskäyttöön saatuja Henschel Hs 293 -liitopommeja eli eräänlaisia varhaistyypin ilmasta-pintaan -ohjuksia ryhdyttiin sijoittamaan He 177-koneisiin; yksi kone kantoi kolme sellaista. Ase osoitti iskuvoimansa niin Pohjoisella Jäämerellä kuin Italian maihinnousutaisteluissa. Esimerkiksi polttoainetta ja räjähteitä täynnä olleen s/s Black Prince -aluksen tuho Anzion taistelussa aiheutui juuri liitopommin osumasta.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Lexikon der Wehrmacht: He 177
- Luftarchiv.de: He177/277
- Luftwaffe Resource Center: He 177
- Artikkeli 75 mm BK 7.5 PaK 40 -panssarintorjuntatykin lentokonekäytöstä.

