Hege Storhaug

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hege Storhaug vuonna 2017.

Hege Storhaug (s. 21. toukokuuta 1962 Arendal, Norja) on norjalainen toimittaja ja tietokirjailija. Norjassa hänet tunnetaan islamismiin ja liberaaliin maahanmuuttopolitiikkaan kohdistamastaan kritiikistä. Hän taistelee naisten oikeuksien puolesta perinteisiä muslimien asenteita ja käytäntöjä vastaan. Hän on ollut vuodesta 2002 alkaen tiedottajana norjalaisessa Human Rights Service (HRS) -ihmisoikeusjärjestössä.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Storhaug on valmistunut vuonna 1992 toimittajaksi Oslon yliopistosta, mitä ennen hän työskenteli toimittajana vasemmistolaisessa Klassekampen-lehdessä. Hän oli 1992 ensimmäisten toimittajien joukossa, jotka Norjassa kiinnittivät huomiota musliminaisten pakkoavioliittoihin.[2] Storhaug, joka oli vakaumuksellinen antirasisti, oli syvästi järkyttynyt löydöistään. Sittemmin hän asui kaksi vuotta Pakistanissa, ja kirjoitti kokemuksistaan kirjan. Vuonna 2015 hän oli vieraillut yhteensä seitsemäntoista kertaa Pakistanissa, missä hänellä on lukuisia hyviä ystäviä.

Vuonna 1999 Storhaugilla oli keskeinen rooli kahden televisiodokumentin tuottamisessa, joissa käsiteltiin pakkoavioliittoja ja kunniamurhia. Vuonna 2002 esitetty naisten sukuelinten silpomista Norjan muslimiyhteisössä käsittelevä dokumentti Norske jenter omskjæres nousi mediahuomion kohteeksi, kun paljastui, että kaksi julkisesti käytännön tuominnutta imaamia totesi piilokameralle tallennetussa videomateriaalissa kannattavansa sitä. Dokumentti voitti norjalaisen journalistijärjestön jakaman Skup-palkinnon, ja vuonna 2001 se voitti norjalaisten televisioyhtiöiden (NKR, TV 1, TV 2, TV Norge) yhdessä jakaman vuosittaisen Gullruten-palkinnon dokumenttien sarjassa.

Storhaug oli vuonna 2002 mukana tuottamassa lapsiavioliittoja käsittelevää Brennpunkt-dokumenttielokuvaa, ja samana vuonna hän alkoi työskennellä HRS-ihmisoikeusjärjestössä. Vuonna 2006 hän julkaisi maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevän kirjan, joka voitti Etelä-Norjan kirjallisuuspalkinnon. Storhaugin kotiin tunkeuduttiin 2007, ja hän joutui törkeän pahoinpitelyn kohteeksi.

Vuonna 2015 julkaistu kirja Islam, den 11. landeplage (suom. Islam - yhdestoista vitsaus) nousi yhdeksi Norjan kaikkien aikojen suurimmista bestselleistä, vaikka kirja oli omakustanne ja sitä käsiteltiin hyvin vähän valtavirran medioissa. Suomessa Kiuas Kustannus julkaisi teoksen 2017.

Storhaug on Norjassa kiistanalainen hahmo, jonka suorapuheinen islamin ja islamilaisten maiden kulttuurin kritiikki ja maahanmuuttoa koskevat näkemykset ovat saaneet osakseen sekä myötämielistä puolustusta että voimakasta kritiikkiä. Esimerkiksi Ayaan Hirsi Ali on ylistänyt Storhaugin työtä musliminaisten ihmisoikeustilanteen parantamiseksi.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjaksi

  • Når følelser blir mat – kvinner og spiseforstyrrelser (sammen med Karin Christensen) 1990, Aschehoug forlag.
  • Mashallah – en reise blant pakistanske kvinner, 1996, Aschehoug forlag.
  • Men størst av alt er friheten. Om innvandringens konsekvenser, 2006. Kagge forlag.
  • Tilslørt. Avslørt. Et oppgjør med norsk naivisme, 2007. Kagge forlag.
  • Jeg er Mia (sammen med Mia Gundersen), 2008. Aschehoug forlag.
  • Rundlurt. Om innvandring og islam i Norge, 2009. Kagge forlag.
  • Islam, den 11. landeplage, 2015. Kolofon forlag.

Suomennokset

  • Islam -yhdestoista vitsaus. Kiuas, 2017.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Olav Garvik: Hege Storhaug Store norske leksikon. 13.3.2017. (norjaksi)
  2. Tore Gjerstad: Krigsklar Dagbladet. 30.10.2006. (norjaksi)