Han Song-ryol
Han Song-ryol (kor. 한성렬, Han Seong-ryeol; s. 17. kesäkuuta 1954 Pohjois-Pyeongan[1]) on pohjoiskorealainen diplomaatti ja poliitikko.[2]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Han valmistui Kim Il-sungin yliopistosta ja liittyi Pohjois-Korean ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1980. Hän toimi maansa vara-YK-edustajana vuosina 2002–2006.[3] Tammikuussa 2003 Han tapasi Santa Fessä New Mexicon kuvernööri Bill Richardsonin, joka oli aiemmin ansioitunut vaativissa neuvotteluissa muiden muassa Fidel Castron ja Saddam Husseinin kanssa.[4] Han on toiminut myös Pohjois-Korean varaulkoministerinä. Vuonna 2015 hänet nimitettiin ulkoministeriön Yhdysvaltain asioiden jaoksen pääjohtajaksi.[3]
Robert Egan kuvasi vuonna 2010 kirjassaan Eating with the Enemy ystävällisiä välejään Han Song-ryoliin.[3]
Nykyinen tilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eteläkorealaisen hallituslähteen mukaan loppuvuodesta 2018 saatiin tieto merkittävistä muutoksista Han Song-ryolin asemassa.[3] Lehti Chosun Ilbo väitti tammikuussa 2019, että Han ja viisi muuta pohjoiskorealaista virkamiestä oli lähetetty ideologiseen uudelleenkoulutukseen Komdokin kaivokselle Etelä-Hamgyeongiin. Etelä-Korean Yhdistymisministeriön virkamies kertoi, ettei hänellä ollut tietoa asiasta.[2] Etelä-Koreaan loikannut diplomaatti Thae Yong-ho oli jo haastattelussa vuonna 2017 kertonut, että Han Song-ryolin vävy ja lapsenlapsi olivat joutuneet poliittisten vankien leirille. Han Song-ryolin vävyn isä oli kertoman mukaan joutunut myös puhdistuksen uhriksi, koska hänen välinsä teloitettuun Jang Song-thaekiin oli katsottu liian läheisiksi.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 한성렬 Ministry of Unification, viitattu 17.12.2023 (koreaksi)
- ↑ a b N.K. official handing U.S. affairs removed from Seoul's info book amid punishment speculation Yonhap News Agency 30.1.2019, viitattu 17.12.2023 (englanniksi)
- ↑ a b c d e Kim Myong-song, N.Korean Vice FM Sacked Chosun Ilbo 30.1.2019, viitattu 17.12.2023 (englanniksi)
- ↑ Glenn Kessler, N. Koreans Meet With Richardson The Washington Post 10.1.2003, viitattu 17.12.2023 (englanniksi)
|
