Hampaisuus
Hampaisuus tarkoittaa kompleksiyhdisteissä ligandin kykyä sitoutua samaan keskusatomiin.[1] Yksihampainen ligandi kykenee sitoutumaan vain yhdellä atomilla ja monihampaiset useammalla. Tyypillisiä yksihampaisia ligandeja ovat halogeenit, vesi ja ammoniakki. Esimerkkejä monihampaisista ligandeista ovat muun muassa kaksihamapinen etyleenidiamiini, kolmihampainen terpyridiini, nelihampainen trietyleenitetramiini ja EDTA, joka voi olla neli- tai kuusihampainen.[2][3][4][5]
Monihampaiset ligandit muodostavat kelaatteja. Nämä kompleksit ovat usein yksihampaisten ligandien muodostamia komplekseja huomattavasti stabiilimpia, ja tätä kutsutaan kelaatioefektiksi. Samalla ligandilla voi olla kompleksista riippuen eri hampaisuus.[3][4][5] Kompleksiyhdisteiden nimissä ligandin hampaisuus ilmaistaan kirjaimella κ ja numeroyläindeksillä. Esimerkiksi kompleksissa dibromobis[1,2-etaanidiyylibis(dimetyylifosfiini)-κ2P]nikkeli(II) 1,2-etaanidiyylibis(dimetyylifosfiini) ligandi on sitoutunut kaksihampaisesti fosforiatomeilla keskusionina olevaan nikkeli-ioniin.[6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Denticity IUPAC GoldBook. IUPAC. Viitattu 10.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Katharina M. Fromm: Coordination Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 10.1.2017.
- ↑ a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 261. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
- ↑ a b Catherine E. Housecroft, A. G. Sharpe: Inorganic chemistry, s. 184. Pearson Education, 2007. ISBN 9780131755536. (englanniksi)
- ↑ a b Jack Halpern & George B. Kauffman: Coordination compound Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 10.1.2017. (englanniksi)
- ↑ κ (kappa) IUPAC GoldBook. IUPAC. Viitattu 10.1.2017. (englanniksi)