Gustavelund
Gustavelund on entinen kartano ja nykyinen kokoushotelli Tuusulassa. 1700-luvun ratsutila ja 1800-luvun kartano Tuusulanjärven kaakkoisrannalla toimi 1960–1980-luvulla Kunnallisopistona eli Suomen Kunnallisliiton koulutuskeskuksena.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gustavelundin tilan ensimmäinen tunnettu asukas oli Sipi Jaakonpoika 1500-luvulla. 1700-luvulla tila tunnettiin Eggertasin ratsutilana, kunnes uusi omistaja, kontra-amiraali Carl Adolf Danckwardt nimesi tilan Gustavelundiksi puolisonsa Gustavan mukaan. Kartanon päärakennus, joka paloi vuonna 1892, oli tiettävästi Carl Ludvig Engelin piirtämä. Tilalle rakennettiin empiretyylinen puukartano.[1][2]
Ruotsalainen, Suomeen muuttanut ravintoloitsija Karl Edvard Jonsson asettui 1900-luvun alussa asumaan Gustavelundin kartanoon ja ryhtyi viljelemään juureksia, hedelmiä ja vihanneksia erityisesti Helsingin seudun ravintoloiden tarpeisiin.[1][2]
Seuraava omistaja, varatuomari Rafael Sederholm aloitti Gustavelundissa hotellitoiminnan 1930-luvulla. Kartanohotellista tuli suosittu juhlapaikka pääkaupungin yläluokan parissa.[1] Sodan jälkeen kartanon silloinen isäntä Matti Parviainen luovutti maita asuntotonteiksi rintamamiehille ja siirtoväelle, ja asuntoalue sai hänen mukaansa nimen Mattila[3].[2]
Vuonna 1956 Maalaiskuntien liitto osti Gustavelundin oman koulutustoimintansa keskukseksi. Vuonna 1965 valmistui ensimmäinen vaihe Into Pyykön suunnittelemasta matalasta, modernistisesta rakennusryhmästä, joka sai nimen Kunnallisopisto. Vanhasta kartanosta muistuttaa enää vain huvimaja Tuusulanjärven rannassa.[1][2]
Kokoushotelli yhtiöitettiin vuonna 1990 Suomen Kuntaliiton tytäryritykseksi. Vuonna 2015 Kuntaliitto myi kiinteistön ja sen liiketoiminnan Pia ja Antti Ropposelle.[1][2]