Gustaf Snellman (eversti)

Eversti Snellman (keskellä) rintamalla vuonna 1943. Lehtikuva.

Otto Gustaf "Gösta" Snellman (25. joulukuuta 1900 Pudasjärvi – 2. syyskuuta 1944) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen jalkaväkirykmentin komentaja.

Snellman osallistui sisällissotaan Vöyrin sotakoulun mukana ja kävi sittemmin Viipurin upseerikokelaskurssin 1918–1919, Kadettikoulun sekä Sotakorkeakoulun 1928–1930. Hän palveli Suomen valkoisessa kaartissa nuorempana upseerina 1919–1923, Sotaväen esikunnassa toimistoupseerina 1923–1925 ja Porin rykmentissä komppanianpäällikkönä 1925–1928. Myöhemmin hän toimi toimistoupseerina yleisesikunnassa ja puolustusministeriössä.

Talvisodassa Snellman oli Päämajan järjestelytoimiston päällikkönä ja tammikuusta 1940 lähtien JR 67:n komentaja. Välirauhan aikana hän komensi 3. prikaatia. Jatkosodan alkaessa hän toimi päämajan järjestelytoimiston päällikkönä ja siirrettiin heinäkuussa 1941 Itä-Karjalan sotilashallintoesikuntaan esikuntapäälliköksi. Lokakuussa 1941 hän siirtyi komentamaan JR 29:ää. 16.4.1942 hänet komennettiin Semenskin-Pertjärven alueen joukkojen johtoon. 30.4.1942 hänet nimitettiin VI armeijakunnan esikuntapäälliköksi. Maaliskuussa 1943 hänestä tuli JR 2:n komentaja. Tammikuussa 1944 hän siirtyi Maaselän ryhmän, maaliskuusta alkaen II armeijakunnan, esikuntapäälliköksi. Jatkosodan torjuntataistelujen alettua Snellman määrättiin komentamaan 18. divisioonaa. Hän haavoittui Antrean Noskualla 31.7. ja kuoli myöhemmin sotasairaalassa 2.9.1944 ollen siten eräitä korkeimmissa tehtävissä toimineista sodassa kaatuneista suomalaisista upseereista.

Ylennykset: vänrikki 1919, luutnantti 1920, kapteeni 1923, majuri 1930, everstiluutnantti 1939, eversti 5.3.1942.

Gustaf Snellmanin leski Anne-Marie Snellman tunnettiin myöhemmin presidentti Urho Kekkosen naisystävänä.

Lähteet

• Raunio Ari & Kilin, Juri: Jatkosodan torjuntataisteluja 1942-1944. Karttakeskus, 2013, 2. painos, s. 57. ISBN 978-951-593-070-5.