Anne-Marie Snellman
Anne-Marie Snellman (o.s. Frostell; 23. huhtikuuta 1897 Helsinki – 17. marraskuuta 1976 Karjaa) oli suomalainen toimittaja ja kirjeenvaihtaja, joka tuli tunnetuksi 1950-luvulla seurustelustaan pääministeri ja myöhemmin presidentti Urho Kekkosen kanssa.[1][2][3]
Snellman oli valmistunut ekonomiksi Svenska Handelshögskolanin diplomikirjeenvaihtajalinjalta vuonna 1917 ja filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1930-luvun puolivälissä.[1] Hän oli ensin naimisissa Björn Damsténin kanssa ja heille syntyi yksi lapsi, mutta tämä liitto päättyi eroon. Oleskeltuaan parin vuoden ajan Italiassa hän meni naimisiin Suomen Rooman lähetystön sotilasasiamiehenä 1930-luvulla toimineen eversti Gustaf Snellmanin kanssa, joka kuoli syyskuussa 1944 Kannaksen taisteluissa saamiinsa haavoihin. Ann-Marie Snellman avusti 1930-luvulla Italian Helsingin-lähetystöä lehdistökatsauksilla ja toimitti sodan aikana vuoteen 1943 jatkuneita Italiaan suunnattuja radion uutislähetyksiä.[1] Hän toimi 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla amerikkalaisen uutistoimiston Associated Pressin (AP) kirjeenvaihtajana Helsingissä.[2]
Kekkonen ja Snellman tutustuivat vuonna 1948. Heidän suhteensa tuli julkisuuteen, kun Helsingin Sanomat kertoi 29. joulukuuta 1950 Snellmanin kuuluneen kahdeksi viikoksi Italiaan matkustaneen pääministeri Kekkosen matkaseurueeseen. Snellman puhui suomen ja ruotsin lisäksi italiaa, venäjää, englantia ja ranskaa, ja hän toimi lehden mukaan Kekkosen tulkkina.[2] Kekkosen suhdetta alettiin nyt käsitellä muidenkin lehtien juorupalstoilla, ja tapaus johti myös Helsingin Sanomien omistajan Eljas Erkon ja Kekkosen välien rikkoontumiseen, sillä Kekkonen uskoi Erkon olleen itse laatimassa tätä uutista.
Kekkosen ja Snellmanin seurustelu jatkui aina 1960-luvun alkuun, siihen saakka kunnes Kekkonen 1963 Jugoslavian-matkansa aikana tutustui Suomen silloisen Moskovan-suurlähettilään Jaakko Hallaman puolisoon Anita Hallamaan.[2][1]
Presidentti Kekkonen myönsi Snellmanille Suomen Leijonan komentajamerkin vuonna 1974.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Saarenheimo, Eero: ”Kekkonen Italian ja rouva Snellmanin lumoissa.” Suomen Kuvalehti 19/2012, s. 54.
- ↑ a b c d Kertomuksia Helsingin kortteleista, osa 31: Hevonen. Neiti Snellmanilla ja Kekkosella oli salainen suhde. (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 4.3.2006.
- ↑ Genealogy Data.