Gog ja Magog

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Persialaisessa maalauksessa Aleksanteri Suuri rakentamassa muuria Gogia ja Magogia vastaan.

Gog ja Magog ovat Raamatun mukaan kansoja, jotka lopun aikoina hyökkäävät Israelia vastaan. Tästä on mainintoja Hesekielin kirjassa ja Ilmestyskirjassa.[1][2] Gogin ja Magogin joukot edustavat Saatanaa, joka lyödään lopullisesti Harmageddonin taistelussa. Magog oli Raamatussa Jaafetin poika, ja eräiden tulkintojen mukaan hänestä polveutuisivat skyytit, slaavit, mongolit, unkarilaiset, irlantilaiset ja keltit.

Gog ja Magog uskonnoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gog ja Magog mainitaan Koraanissa 18. suurassa. Hindulaisten Puranat tuntevat parin Koka ja Vikoka, jotka taistelevat paholaisen puolella Kalkia vastaan.

Ehdotettuja kansoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Profetiassa mainitut Gogiin liittyvät maat ja kansat ovat tuttuja Raamatun ja osittain myös maallisen historian perusteella. Yrityksistä huolimatta Gogia ei ole kuitenkaan onnistuttu samastamaan kehenkään historian tuntemaan maalliseen hallitsijaan. Hyvin usein tähän rooliin on ehdotettu Gygesiä, Vähän-Aasian länsiosassa sijainneen Lydian kuningasta, jota Assyrian hallitsijan Assurbanipalin aikakirjoissa nimitetään Gugguksi (D. Luckenbill, Ancient Records of Assyria and Babylonia, 1927, II osa, s. 297, 351, 352). Gyges oli kuitenkin kuollut kymmeniä vuosia ennen kuin Hesekielin profetia kirjoitettiin, joten edellä mainittu samastaminen ei ole mahdollista. Lisäksi profetian mukaan Gogin hyökkäys tapahtuu ”vuosien lopulla”, ”päivien lopulla” (Hes 38:8, 16; vrt. Jes 2:2; Jer 30:24; 2Ti 3:1). Tämän vuoksi Gogin nimi on ilmeisesti arvoitus tai vertauskuva eikä kenenkään tunnetun ihmiskuninkaan tai -johtajan nimi.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hesekielin kirjan 38 luku Viitattu 22.2.2008.
  2. Johanneksen ilmestys 20 luku Viitattu 22.2.2008.