Gibraltarinvuori

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gibraltarinvuori
Gibraltarinvuori luoteesta.
Gibraltarinvuori luoteesta.
Korkeus 426 m
Sijaintitiedot
Sijainti Gibraltar
Koordinaatit 36°7′33″N, 5°20′35″W

Gibraltarinvuori on 426 metriä korkea kalkkikivivuori, joka on Gibraltarin näkyvin maamerkki. Se on kuulunut Britannialle vuodesta 1713.[1]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gibraltarinvuori on kalkkikiveä, joka muodostui jurakaudella noin 200 miljoonaa vuotta sitten. Silloin Afrikan mannerlaatta oli tiiviisti kiinni Euroopassa, ja Välimeri oli makeavetinen, hiljalleen kuivuva järvi.[1] Kalkkikivikerros on kaikkiaan noin 600 metriä paksu. Sen päällimmäinen, noin 400 metriä paksu kerros on varsinaista kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia, sen alla on dolomiittia eli kalsium-magnesiumkarbonaattia. Kalkkikivikerroksessa on runsaasti fossiileita, joista voidaan päätellä sen muodostuneen merenpohjassa. Runsaat levien jäänteet kertovat lisäksi sen muodostuneen varsin matalassa vedessä. Fossiileista voidaan tunnistaa kotiloita ja lonkerojalkaisia sekä simpukoita.[2]

Vuoren huippu on luonnonsuojelualue, jossa elää kuuluisia magotti-apinoita. Apinoiden lisäksi alueen nisäkkäisiin kuuluvat kettu, jänis ja lepakot. Se on myös tärkeä muuttolintujen levähdyspaikka, jossa on havaittu kaikkiaan 311 lintulajia.[3] Birdlife International on nimennyt sen merkittäväksi lintualueeksi. Tärkeimpiä lajeja ovat vuorella pesivät kalliopyy ja pikkutuulihaukka sekä erilaiset muuttolinnut. Vuorella lepää muuttomatkansa varrella noin 250 000 petolintua. Sen garigue-pensaikkoon sisältyy monia varpuja, joiden marjat tarjoavat ravintoa sekä muuttolinnuille että talvehtiville lajeille.[4] Myös alueen kasvisto on nähtävyys. Siihen kuuluvat jasmiini, kuusama ja laventeli.[3]

Luolat ja niiden asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonpuiston alueella ovat St Michaelin luolat, joissa näkee hienoja tippukiviä. Toinen tunnettu luolakohde on Apinoiden luola (Apes’ Den), jossa monet vuoren apinoista elävät.[3] Luolat ovat syntyneet kun happamahko sadevesi on syövyttänyt kalkkikiveä tuhansien vuosien ajan. Kaikkiaan vuorella on yli 150 luolaa.[5] Myös Gibraltarin viimeinen kalkkiuuni on luonnonpuiston alueella.[3]

Gorhamin luolasta on löytynyt jäänteitä neandertalinihmisten asutuksesta vielä 28 000 vuotta sitten, mahdollisesti jopa 24 000 vuotta sitten. Nämä ovat myöhäisempiä kuin mistään muualta löytyneet neandertalilaisten jäänteet, ja saattavat osoittaa, että Gibraltarilla eli neandertalilaisia pitempään kuin muualla. Jääkauden aikana meri oli alempana kuin nykyisin, joten vuorta ympäröi tasanko. Itse vuori oli hyvä tähystyspaikka ja sieltä sai vuorikauriita, kun taas tasangolta sai toisenlaista riistaa ja rantaeläimiä kuten kilpikonnia ja simpukoita.[6]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaisten mytologiassa Gibraltarinvuori oli toinen Herakleen pylväistä, jotka merkitsivät Välimeren (ja maailman) loppua, jonka toisella puolella merenkulkijat olivat vaarassa tipahtaa maailman reunan yli tai tulla lohikäärmeiden syömiksi.[7]

Vuodesta 1966 alkaen vuoren rinnettä on päässyt ylös köysirataa pitkin. Vaunu vie matkustajansa 412 metrin korkeuteen.[8] Aivan huipulle ei pääse muilla ajoneuvoilla kuin virallisilla turistitoimiston takseilla.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gibraltarinvuori.
  1. a b History of Gibraltar Gibraltar Information. Viitattu 1.9.2012.
  2. Gibraltar Limestone Formation 2007. VOX Independet Gibraltar Newspaper. Viitattu 1.9.2012.
  3. a b c d Upper Rock Nature Reserve Viitattu 31.8.2012.
  4. Rock of Gibraltar Important Bird Areas. Birdlife International. Viitattu 1.9.2012.
  5. St. Michael's Cave Visit Gibraltar
  6. Neanderthals' 'last rock refuge' 2006. BBC. Viitattu 1.9.2012.
  7. A comrehensive history of Gibraltar andalucia.com. Viitattu 31.8.2012.
  8. http://www.gibraltarinfo.gi/gibraltar-cable-car.aspx
  9. Gibraltar - apinoiden valtakunta 2006. Iltalehti. Viitattu 1.9.2012.

Koordinaatit: 36°07′33″N, 05°20′35″W