Gergely Csiky
| Gergely Csiky | |
|---|---|
 Gergely Csiky |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1842 |
| Kuollut | 1891 (48–49 vuotta) |
| Kansalaisuus | Unkari |
| Ammatti | kirjailija, kääntäjä |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | unkari |
| Tuotannon kieli | unkari |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Gergely Csiky (1842−1891) oli unkarilainen näytelmäkirjailija.[1]
Csiky oli vuodesta 1870 Temesvárin katolisen pappisseminaarin professori, mutta kääntyi 1881 luterilaiseksi ja omistautui sen jälkeen kokonaan kirjailijauralle. Kirjailijauransa aikaisemmassa vaiheessa Csiky kuului romantikkoihin. Siltä ajalta ovat muun muassa huvinäytelmät A jóslat (Ennuslause, 1875), Ellenállhatatlan (Vastustamaton, 1878) ja Bizalmatlan (Epäileväinen, 1879). Myöhemmin hän siirtyi ajan virran mukana realistien leiriin ja loi tällöin monta draamallisesti ja näyttämöllisesti vaikuttavaa yhteiskunnallista näytelmää, joissa luonteenkuvaukset yleensä ovat varsin osuvia ja huumori omaperäistä, joskaan syvällisempää sisäistä kuvausta niissä ei ole. Tältä ajanjaksolta ovat merkittäviä Cifra nyomorúság ('Loisteliasta kurjuutta'), Buborékok ('Kuplia'), Mukányi sekä varsinkin A proletárok ('Köyhälistöläiset') ja A nagymama ('Isoäiti'). Csiky kirjoitti menestyksekkäitä romaanejakin ja käänsi unkarin kielelle muun muassa Hippolyte Tainen teokset, Sofokleen murhenäytelmät ja Plautuksen huvinäytelmät.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Csiky, Gergely, Tietosanakirja osa 2, palsta 86, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gergely Csiky Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
