Geisslerin putki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Geisslerin putki on eräänlainen loisteputki. Putken kehitti saksalainen lasinpuhaltaja Heinrich Geissler.

Eräs tunnetuimpia malleja on sellainen, jonka päädyt ovat venytetyn pisaran muotoiset; pisaran kärjestä lähtee kiemurteleva lasiputki, johon on tavallisesti sijoitettu erilaisia suoloja tai mineraaleja. Putken päissä on elektrodit. Geisslerin putki on täysin hapeton, mutta se on yleensä täytetty esimerkiksi jalokaasuilla tai elohopeahöyryllä.

Kun putken päihin kytketään suurjännite, putki alkaa loistaa; jos virta on suuritaajuuksinen, kuten vaikkapa teslanmuuntajan tuottama, valot ja värit putkessa vaihtelevat paljonkin.

Putki voi olla myös esimerkiksi kirjaimen muotoinen (kuvassa). Sellaisia käytetään paljon esimerkiksi valomainoksissa. Siitä lähtevän valon väri riippuu käytetystä kaasusta.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri jalokaasuilla täytettyjä Geisslerin putkia

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lukion fysiikka
  • Ilmari Jäämaa: Nuorten kokeilijain ja keksijäin kirja