Frans Egenolf Eugen von Knorring
Frans Egenolf Eugen (Eugéne) von Knorring (19. heinäkuuta 1827 Bosjökloster, Ruotsi – 2. tammikuuta 1887 Hämeenlinna, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen maanviljelijä ja valtiopäivämies.[1][2]
Von Knorringin vanhemmat olivat tilanomistaja Karl Henrik von Knorring ja ruotsalaissyntyinen vapaaherratar Eva Charlotta Beck-Friis (1798–1877). Ensimmäinen puoliso vuodesta 1862 oli Lars Gabriel von Haartmanin tytär, vapaaherratar Alexandrina Sofia Lovisa von Haartman (1840-1863), avioliitto oli lapseton. Toinen puoliso vuodesta 1866 lähtien oli Estella Ormesinda Nissvandt (Tigerstedt) (1847–1926). Von Knorring opiskeli Ruotsissa ja auskultoi siellä Svean hovioikeuden palveluksessa. Hän muutti kuitenkin Suomeen, sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1858 ja oli Kokemäenkartanon omistaja isänsä jälkeen vuodesta 1863 lähtien.[1][2][3] Hänellä oli myös suhde Maria Kristina Erkkilään, josta syntyi Karl Gustaf von Knorring (1860–1916).
Toisesta avioliitosta syntyivät lapset: Eugène Carl Jochum von Knorring (1877-1946); Thyra Ingeborg von Knorring (1879–1964); Lave Gustav Severin von Knorring (1884–192?), joka avioitui Ida Sofia Holmgrenin kanssa, heille syntyivät: Inga Matilda Eva Estella von Knorring (1920–?) ja Brita Ingeborg Harriet Sofia von Knorring (1922–?) ja he asuivat Tukholmassa; Axel Corfitz von Knorring (1886–1965), joka avioitui Vera May Trembleyn kanssa, heille syntyi Eugene James von Knorring (1932–2016) ja he asuivat New Yorkissa Yhdysvalloissa.
Frans Egenolf von Knorring oli aatelissäädyn edustaja säätyvaltiopäivillä 1885.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Geni: Frans Egenolf Eugen von Knorring Viitattu 1.8.2021.
- ↑ a b Adelsvapen-wiki: Adliga von Knorring nr 1976, Tab 7 Viitattu 1.8.2021.
- ↑ Dödsfall. Nya Pressen, 4.1.1887, nro 3, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.8.2021.
- ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1885 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1885. Tredje häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1886, s. 1419-1424.
|
