Frankenstein (vuoden 1931 elokuva)
| Frankenstein | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Ohjaaja | James Whale |
| Käsikirjoittaja |
Peggy Webling John L. Balderston |
| Tuottaja | Carl Laemmle Jr. |
| Säveltäjä | Bernhard Kaun |
| Kuvaaja | Arthur Edeson |
| Leikkaaja | Clarence Kolster |
| Tuotantosuunnittelija | Charles D. Hall |
| Pääosat |
Boris Karloff Colin Clive Dwight Frye Edward Van Sloan Mae Clarke |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Universal Pictures |
| Levittäjä |
Universal Studios Netflix iTunes |
| Ensi-ilta | 21. marraskuuta 1931 |
| Kesto | 71 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 291 000 USD |
| Seuraaja | Frankensteinin morsian |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Frankenstein on James Whalen ohjaama kauhuelokuva, joka valmistui vuonna 1931. Elokuva pohjautuu löyhästi Mary Shelleyn kirjoittamaan romaaniin Frankenstein.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Henry Frankenstein on nuori tiedemies, jonka unelmana on luoda elämää keinotekoisesti. Hän apurinsa Fritzin kanssa on ryöstellyt ruumiita milloin mistäkin. Kun Henry lähettää apurinsa noutamaan aivoja sovitusta paikasta, Fritz kömpelyydessään tuhoaa oikeat aivot ja joutuu ottamaan tilalle "rikollisen aivot".
Eräänä iltana Henryn kihlattu Elizabeth, hänen ystävänsä Victor ja tohtori Waldman saapuvat Henryn luokse linnaan ja saavat todistaa kuinka nuori tiedemies onnistuu herättämään luomuksensa eloon.
He eivät onnistu pitämään hirviötä aisoissa vaan se karkaa ja alkaa kylvää kyläläisten keskuudessa pelkoa.
Elokuvan ja romaanin eroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mary Shelleyn romaanissa hirviön luoja oli nimeltään Victor Frankenstein ja tämän paras ystävä oli Henry Clerval. Lisäksi Frankensteinin perheen alaisuudessa työskenteli nainen nimeltä Justine Moritz. Elokuvassa hirviön luoja on Henry Frankenstein ja hänen paras ystävänsä Victor Moritz.
Romaanissa hirviön raju käytös selitetään juontuvan sen kokemista kaltoinkohteluista ja laiminlyönneistä. Elokuvassa puolestaan sama selitetään johtuvan epänormaaleista aivoista, jotka Fritz joutui ottamaan kun alkuperäiset aivot tuhoutuivat.
Elokuvassa hirviö ei osaa puhua, kun taas romaanissa se oppii jopa lukemaan. Kirjassa hirviö on traagisempi ja sympaattisempi hahmo. Myöhempi kuva Frankensteinin hirviöstä pohjautunee huomattavasti enemmän tähän elokuvaan kuin alkuperäiseen romaaniin.
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Colin Clive | … | Henry Frankenstein |
| Boris Karloff | … | hirviö |
| Mae Clarke | … | Elizabeth |
| John Boles | … | Victor Moritz |
| Edward Van Sloan | … | tohtori Waldman |
| Dwight Frye | … | Fritz |
| Frederick Kerr | … | paroni Frankenstein, Henryn isä |
Myöhempi arvostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
The New York Timesin kriitikot valitsivat Frankensteinin vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Forselius/ Luoma-Keituri (toim): Uhka silmälle - 7 esseetä kauhun katsomisesta ja videohysteriasta. Like, 1989. ISBN 951-8929-03-3. (suomeksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Viitattu 2.7.2016.