Francisque Sarcey
| Francisque Sarcey | |
|---|---|
 Francisque Sarcey |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. lokakuuta 1827 Dourdan, Ranska |
| Kuollut | 16. toukokuuta 1899 (71 vuotta) Pariisi, Ranska |
| Kansalaisuus | Ranska |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Satané Binet |
| Äidinkieli | ranska |
| Tuotannon kieli | ranska |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Francisque Sarcey, kirjailijanimi Satané Binet, (8. lokakuuta 1827 Dourdan, Ranska – 16. toukokuuta 1899 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija. Hän kävi École normalen ja aloitti sen jälkeen opettajana maaseudulla, mutta vapaamielisyytensä vuoksi hän joutui vainon kohteeksi ja erosi 1858. Sen jälkeen hän keskittyi journalismiin.[1]
Sarcey aloitti Le Figarossa, jossa hän kirjoitti myönteisesti vastaanotettuja kuvauksia maaseudulta kirjoittajanimellä Satané Binet. Sen jälkeen hän työskenteli useissa lehdissä. Jo 1859 hän oli löytänyt oman alansa: teatterikritiikin, jota hän alkuun kirjoitti L’opinion nationaleen, sitten vuodesta 1867 kuolemaansa saakka Le Tempsiin, ja sinä aikana hän saavutti suurimman maineensa ja nousi ainutlaatuiseksi auktoriteetiksi. Hän teki vaikutuksen suureen yleisöön mutta herätti sympatiaa kaikissa piireissä. Hän käytti mielellään henkilökohtaista sävyä, kertoi likinäköisyydestään ja muista ominaisuuksistaan ja oli ylipäänsäkin olemukseltaan, käytökseltään ja mielipiteiltään porvarillinen. Hän sai siitä nimityksen "Sarcey-setä".[1]
Sarcey oli myös suosittu luennoitsija. Yleisö seurasi kiinnostuneena pyylevää, hyväntuulista vanhaa herraa, joka elehti vilkkaasti, puhui nokkelasti ja suorasukaisesti kaikesta mahdollisesta, ei aina aivan korrektisti mutta aina selkeäsanaisesti, ja itse hän uskoi olevansa oikeassa. Aikapulan vuoksi hän ei pyynnöistä huolimatta halunnut julkaista teatteriartikkeleitaan koottuina, ja siksi hänen elinaikanaan julkaistu tuotantonsa on aika suppea.[1]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Le mot et la chose (1862)
- Le nouveau seigneur du village (1862)
- Le bilan de l'année 1868 (1869)
- Le siège de Paris (1871)
- Étienne Moret (1876)
- Le piano de Jeanne (1876)
- Comédiens et comédiennes (1878–1884)
- Les misères d’un fonctionnaire chinois (1882)
- Gare à vos yeux (1884)
- Souvenirs de jeunesse (1884)
- Souvenirs d’âge mûr (1892)
- Comment je devins conférencier (1893–1894)
- Paris vivant (1893)
- Grandeur et décadence de Minon-Minette (1895)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Sarcey, Francisque, Nordisk familjebok 24. 106 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Francisque Sarcey Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
