Fortuna (peli)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Fortuna on lautapeli, joka koostuu kuulavarastosta, 5 kuulasta (kuulien lukumäärä voi vaihdella), rampista, pistealueista ja työntökepistä. Peli on yleensä tehty puusta ja pistealueet nauloista. Yleisin pelimalli on koivuvanerista valmistettu pöydälle asetettava malli[1].

Säännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelin tarkoitus on työntää kuulia usein nauloista muodostettuihin pistealueisiin työntökepillä. Jokaisesta alueeseen menneestä kuulasta saa pisteitä alueen verran. Silloin pallosta tulee käytetty. Alueiden pistemäärät vaihtelevat, ja alimpana ovat yleensä kaikkein arvokkaimmat. Joskus myös kentän alareunassa on naula, johon osumalla voi saada ylimääräisen pallon. Jos pallo ei jää mihinkään alueeseen, se jää alareunaan, jolloin se on käytetty. Peli loppuu kun kaikki pallot on käytetty. Usein peli on kuitenkin melkoisen nopea, joten yleensä sitä pelataan monta kertaa peräkkäin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortuna-pelin kehitti opettaja ja leikkikalutehtailija Juho Jussila 1900-luvun alkuvuosikymmeninä esikuvanaan vastaavanlaiset kuulapelit. Peli muotoutui lopullisesti vuonna 1925 ja sen tuotanto aloitettiin vuonna 1926 Jussilan leikkikalutehtaalla Jyväskylässä. Peliä markkinoitiin heti myös ulkomaille ja siitä tuli Jussilan yrityksen menestystuote. Britteinsaarilla peliä markkinoitiin nimellä "Corinthian Bagatelle" ja peli esiteltiin myös Walesin prinssi Edvardille.[1]

Peliä on valmistettu noin kymmentä eri versiota, laadukkaimpia malleja erityisesti ulkomaan markkinoille. Malleihin kuului jalopuuviilutettuja ja jalallisia malleja, vihreällä veralla päällystettyjä, hiljaisia versioita, automaattimalleja ja kannellisia matkafortunoita. 1970-luvulla mallisto supistui vähitellen yhdeksi perusfortunaksi.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Fortuna - ei pelkkä onnenkantamoinen Prima - Elinkeinoelämän keskusliiton lehti. 2006. Viitattu 26.12.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]