Felix Fridolf Relander

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Felix Fridolf Relander (15. huhtikuuta 1864 Valkeala9. joulukuuta 1925 Savitaipale) oli Venäjän evankelisluterilaisen kirkkokunnan suomalaisen konsistorin ensimmäinen piispa. [1][2][3][4]

Relanderin vanhemmat olivat Savitaipaleen kappalainen, varapastori Johan Fridolf Relander (1830-1907) ja Hilma Charlotta Andersin (k. 1897). Hän valmistui ylioppilaaksi Hämeenlinnan normaalilyseosta 1884. Relanderin suoritettua teologian erotutkinnon (vrt. teologian maisteritutkinto) vuonna 1886 hänet vihittiin papiksi ja määrättiin Savitaipaleen kappalaisen apulaiseksi. Vuonna 1887 hän siirtyi Inkerinmaalle Skuoritsan ja Ropsun kirkkoherran apulaiseksi. Hän tuli Pietarin suomalaisen seurakunnan komministeriksi vuonna 1890. Vuonna 1899 hänet nimitettiin Toksovan kirkkoherraksi ja edelleen rovastiksi vuonna 1918. Vuonna 1921 hänet valittiin Venäjällä asuvien evankelisluterilaisten suomalaisten ensimmäiseksi piispaksi ja hän hoiti tehtävää vuoteen 1923 saakka. [1][2][3][5][4]

Inkerin kirkon papiston vähennyttyä muutamaan pappiin Relanderin virkamatkat ja parinkymmenen seurakunnan hoito vaativat paljon työtä. Suuri työtaakka ja venäläisten viranomaisten kirkkoon kohdistamat vainot uuvuttivat lopulta Relanderin voimat niin että hän joutui luopumaan tehtävästään ja hän palasi kesäkuussa 1923 Suomeen. Relander asui ensin Helsingin lähellä ja sitten Lammilla. Relander sai Suomen valtion eläkkeen 1924.[4]

Relander edisti innokkaasti ja menestyksellisesti rajantakaisten suomalaisten henkistä ja aineellista kehitystä. Hän perusti ensimmäisen maamiesseuran ja kristillisen kansanopiston Inkeriin. Hän myös tallensi inkeriläistä kansanrunoutta, sananlaskuja ja selostuksia muinaistavoista sekä kirjoitti Inkerinmaan suomalaisten seurakuntien historian. Relanderin kirjoituksia julkaistiin Inkeri-lehdessä ja hän oli lehden johtokunnan puheenjohtajana useita vuosia.[1][2][4]

Relander oli naimisissa vuodesta 1887 Naima Maria Tenlénin kanssa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tauno Relander: Hirvensalmen Relander-suku, s. 41. Savonlinnan Kirjapaino Osakeyhtiö, 1976. ISBN 951-95151-5-1.
  2. a b c Veli-Matti Autio: Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Relander (1600–) kansallisbiografia.fi. 9.10.2006. Viitattu 18.2.2017.
  3. a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
  4. a b c d Henkilötietoja, Iltalehti, 14.04.1924, nro 88, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  5. Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Fridolf Relander. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 14.4.2024.